Kolumni: Sote-kiinteistöjen myynnissä ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja

Sote-uudistuksen sekava valmistelu on herättänyt kunnissa epävarmuutta, joka on ruokkinut erilaisia paikallisia ratkaisuja hoivakiinteistöjen myynnistä ja palvelutuotannon ulkoistamisesta.
Attendo on laajentanut toimintaansa ostamalla kunnilta sote-kiinteistöjä. Näin Imatralla ja nyt myös Ruokolahdella osa haikailee kokonaisulkoistuksen perään.
Kunnat pyrkivät eroon kiinteistöriskistä, jonka sote-uudistus toteutuessaan voisi tuoda. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta mielestäni hätäisiin ratkaisuihin ei pitäisi mennä.

Tulevaisuudessa, jos maakunnat ovat sote-järjestäjiä, maakunta tekee päätöksen palveluverkosta. Jos alueella on riittävästi väestöä, palvelut eivät katoa. Tällöin maakunta vuokraa tilat käyttöönsä kunnalta. Lakiesitykseen on kirjattu, ettei kuntakiinteistöjen vuokraamisesta maakunnille tule kunnille tappiota. Maakunnalla ei ole velvoitetta vuokrata tiloja yksityisiltä yrityksiltä.
Jos kiinteistömyynnillä halutaan turvata lähipalveluita, ei kiinteistön myyminen ole ratkaisu. Yksityinen palvelutuottaja ei ole luotettavampi toimija yksittäisen kunnan palvelujen turvaamisen kannalta kuin julkinen.  Päinvastoin, yksityisten kohdalla vaikutukset asiakkaille ja erityisesti henkilöstölle voivat olla vaikeasti ennakoitavia. Ja näihin asioihin poliittisesti valituilla päättäjillä on hyvin vähän sananvaltaa. Markkinamallissa lopulta raha ratkaisee yritysten sijoittumisen. Maakunnalle jää ”perälautana” vastuu turvata palvelut, mutta kuinka läheltä?

Kiinteistöjen myynnit tai palveluiden ulkoistamispäätökset eivät ratkaise epävarmuustilannetta. Hallitus sitoi poliittisella diilillä Kokoomuksen markkinamallin ja Keskustan maakuntahallinnon, jossa siirretään massiivisella hallinnon uudistuksella valta kunnilta maakunnille.

Tämän diilin kanssa hallitus on nyt kerta toisensa jälkeen ajautunut umpikujaan. Ja epävarmuus kunnissa jatkuu.
Itse pidän parhaana mallina kuntalain pohjalle perustettavaa ”sote-kuntaa”. Tämä olisi nykyisiä kuntia isompi kokonaisuus, joka voisi järjestää sote-palvelut alueellaan pääosin julkisena tuotantona mutta hyödyntäen eri tavoin yritysten ja yhdistysten palvelutuotantoa.

Kiinteistöjen myynnit tai palveluiden ulkoistamispäätökset eivät ratkaise epävarmuustilannetta.

Kuntien kiinteistöt ja muu omaisuus säilyisi kunnilla, kuntayhtymien kiinteistöt siirtyisivät sote-kunnille. Tässä mallissa myös kunnilla olisi mahdollisuus tuottaa palveluita kuten nykyisin.

Suna Kymäläinen
Kirjoittaja on ruokolahtelainen kansanedustaja (sd.)

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut