Kolumni: Kortit pöydälle eli veronmaksajia kiinnostaa se, millä perusteella uimahallin paikka valitaan Imatralla

Kai Skyttä

Kolumni: Kortit pöydälle eli veronmaksajia kiinnostaa se, millä perusteella uimahallin paikka valitaan Imatralla

Imatralla ja Lappeenrannassa valmistellaan suuria urheilurakentamisen hankkeita.

Imatralle rakennetaan uusi urheilutalo ja uimahalli. Lappeenrannassa mietitään uuden jäähallin paikkaa, mallia ja hintaa sekä puntaroidaan sisäharjoitushallin rakentamista.

Voisi kuvitella että näitä eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia voitaisiin esitellä tarkemmin myös uusien hallien rakennuskustannuksien maksajille.

Juuri tässä vaiheessa pitäisi siis olla kuntalaiskeskustelun paikka.

Imatran kaupunginhallituksen seminaarissa esiteltiin muutama viikko sitten uimahallin ja urheilutalon eri sijoituspaikkavaihtoehtojen plussat ja miinukset.

Kun näin isoista, kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista asioista on kyse, voisi kuvitella että näitä eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia voitaisiin esitellä tarkemmin myös uusien hallien rakennuskustannuksien maksajille. Siis imatralaisille veronmaksajille.

Lappeenrannassa kortit on pantu kuvapuoli ylöspäin pöydälle, tiedämme kyllä miltä kansi-areena näyttäisi ja mihin kohdalle sitä on suunniteltu. Imatralla vielä tiedotuksessa pihistellään.

Hallien sijoituspaikkojen vaihtoehdoiksi on kerrottu Ukonniemi ja Mansikkala, mutta samalla on myös kerrottu, että visoissa oleva uimahallin 50 metrin rata ei mahdu Mansikkalaan. Minkä ihmeen takia ei mahdu? Löytyyhän Imatrankoski-Mansikkala -alueelta tyhjää tilaa vaikka sadan metrin hallille.

Imatralla on kerätty nimilistoja sen puolesta, että uimahallin uusi paikka olisi Mansikkalassa, lähellä kaupungin asukaskeskittymää. Listaan kertyi pari tuhatta nimeä.

Silloin kun Joutseno vielä oli itsenäinen kunta, hetken aikaa jopa kaupunki, päätettiin siellä kuulla kansan ääntä.

Joutsenossa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys siitä, pitäisikö Joutsenon liittyä Lappeenrantaan.

Selkeä enemmistö äänestäjistä vastasi, että ei pitäisi, vaan Joutsenon olisi syytä jatkaa itsenäisenä kuntana.

Äänestyksellä ei sitten ollut mitään painoarvoa, vaan Joutsenon päättäjät tukivat kuntaliitosta.

Jarmo Hämäläinen

Kirjoittaja on Uutisvuoksen

toimittaja

Luetuimmat

Kommentoidut