Katukanava: Sosiaalisesta mediasta kerättävistä tiedoista voi syntyä sisäisen turvallisuutemme suurin uhka

Väistämättä herää kysymys ”Onko minua enää?”, kun alan miettiä omaa sosiaalisen median käyttöäni. Jätän jälkiä itsestäni kaikkialle. Tällä hetkellä se kuuluu kai työnkuvaankin. Pitää näkyä ja kuulua äänestäjille, suomalaisille.

Pelottavaa tässä on kuitenkin se, että en voi millään saada tietooni kaikkea sitä dataa, jota minusta on kerätty — ties minne, ties kenelle tai ties mitä käyttötarkoitusta varten. Voidaanko käyttäytymistäni muuttaa sen perusteella mitä olen sosiaaliseen mediaan ladannut? Halutaanko minuun vaikuttaa? Esimerkiksi omaan äänestyskäyttäytymiseeni?

Sosiaalisesta mediasta kerättävät tiedot voivat muodostua oikeaksi uhaksi demokratialle. Tiedonkerääminen mahdollistaa jopa ihmisen mielen manipuloimisen. Tätä kautta siitä voi syntyä sisäisen turvallisuutemme suurin uhka. Se, että uskomme esimerkiksi valeuutisia emmekä opettele lukemaan kriittisesti sitä mediatulvaa, jolle päivittäin altistumme, vaikuttaa vahvasti käsitykseemme omasta turvallisuudesta, vihasta ja pelosta.

On ihmeellistä, että sosiaalinen media on meille tärkeä lähde seurata ja kuulla, mitä ympärillämme tapahtuu, mutta samalla sillä on voima kääntää meidät myös itseämme vastaan, jos emme ole valppaina. Se, miksi olemme ottaneet käyttöön somen, on ainakin minun kohdallani johtunut alun perin siitä, että olen halunnut olla yhteydessä ystäviini, ajasta ja paikasta riippumatta. Nyt auvoisessa ystäväkuplassanikin alkaa vilahdella vihaa, pelkoa ja pimeyttä. Se ei ollut varmasti kenenkään alkuperäinen tarkoitus.

Siksi on hyvä, että hallitusohjelmassa on todettu medialukutaidon opetuksen tärkeys kouluissa ja siihen tarvittavat panostukset. Loppujen lopuksi on syytä kuitenkin muistaa, että me vanhemmat olemme suurimmassa vastuussa siitä, millaisen esimerkin me annamme sosiaalisen median käytöstä omille lapsillemme — ja tämä on varmasti se haastavin osa.

Niina Malm

Kansanedustaja (sd.)

Luetuimmat

Kommentoidut