Katukanava: Imatra hiilineutraaliksi kymmenessä vuodessa – tuliko rima asetettua liian korkealle?

ANU PAKARINEN

Imatran koko maa-alue 25-vuotiasta metsää kasvavana  ei riitä kaupungin nykyisen väestön hiilinieluksi, kirjoittaa Antero Lattu. Kuvituskuva.
Imatran koko maa-alue 25-vuotiasta metsää kasvavana ei riitä kaupungin nykyisen väestön hiilinieluksi, kirjoittaa Antero Lattu. Kuvituskuva.

Uutisvuoksi kertoi 15.7. Eetu Ahlbergin vastuulleen ottamasta haasteesta saada Imatra hiilineutraaliksi kymmenessä vuodessa. Tuliko rima julkisesti asetettua liian korkealle? Vain järkevälle tasolle asetettu tavoite johtaa realistisiin, vaikkakin vaativiin osatavoitteisiin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan jo lähtökohtaisesti liian korkealle asetettu rima johtaa helposti kustannustehottomiin toimenpiteisiin ja loputtomiin selityksiin syistä miksi rimaa ei ylitetty.

Termi hiilineutraali Imatra tarkoittaa oikeasti sitä, että ne fossiiliset hiilidioksidipäästöt, joita emme voi välttää, pitää pystyä sitomaan hiilinieluihin. Eli Imatran alueella olevaan metsään, missä puut ovat jo kasvaneet ainakin 25 vuotta. Meidän leveysasteellamme hyvä metsähehtaari sitoo noin kuusi tonnia hiilidioksidia vuodessa. Imatralaisten hiilidioksidipäästöt ovat noin 3,6 tonnia per henkilö vuodessa (ennakkotieto vuodelta 2018), joten tarvitsisimme nyt yli 16 000 metsähehtaaria nielemään hiilidioksidipäästömme. Koska Imatran maapinta-ala on on vain noin 15 000 hehtaaria, ei edes koko maa-alueemme yli 25-vuotiasta metsää kasvavana riittäisi nykyisen väestömme hiilinieluksi.

Todellisuudessa voimat on keskitettävä päästövähennyksiin. Imatralaisten fossiiliset hiilidioksidipäästöt (yht. 97 700 tonnia = 97,7 kilotonnia) muodostuvat seuraavista osapäästöistä: Kuluttajien sähkö 11,6 kt, sähkölämmistys 9,9 kt, kaukolämpö 2,2 kt, erillislämmitys 30,1 kt, tieliikenne 33,6 kt, maatalous 2,1 kt ja jätehuolto 8,2 kt. Nämä pitäisi nollata kymmenessä vuodessa.

Itse aloittaisin kouluttamalla asukkaamme ilmastoviisaiksi ja paneutumalla ensisijaisesti energiatehokkuuteen. Enemmistö kansalaisista ei edes tiedä mikä merkittävä ero on fossiilisella ja biologisella hiilidioksidipäästöllä. Siis vaikka hiilidioksidimolekyylit ovat identtiset, miksi vain fossiilinen päästö aiheuttaa kasvihuoneilmiön? En myöskään usko, että LUT:n tehokkaasti markkinoimasta Power- to-X -ohjelmasta on apua vielä kymmenessä vuodessa, koska esimerkiksi hiilen ja vedyn palauttamiseen takaisin maakaasumolekyyliksi (CH4) tarvitaan ihmisten rakentamien laitteiden hyötysuhteiden takia enemmän energiaa kuin maakaasumolekyylin palamisesta vapautuu.

Onnea ja mestystä vaativaan tehtävään.

Antero Lattu

insinööri, valtuutettu (sd.)

Imatra

Luetuimmat