Katukanava: Rajavartiolaitos tarvitsee kipeämmin rahaa henkilöstöön, tekniikkaan ja sisäilmaongelmaisiin kiinteistöihin — Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen ei ole ajankohtaista

Mika Strandén

Kirjoittajan mukaan teoreettista tarkastuskapasiteettia riittää nykyisillä raja-asemilla rakenteiden puolesta vaikka ylittäjämäärän kaksinkertaistumiseen.

Itärajan neljän suuren kansainvälisen rajanylityspaikan (Vaalimaa, Nuijamaa, Imatra ja Niirala) tarkastuspisteitä lisättiin reilusti tämän vuosikymmenen alkupuolella. Rajaliikenne oli kasvussa ja valmistauduttiin EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen. Viisumivapaus ei toteutunut eikä kasvu jatkunut. Rajanylittäjien määrä on vuoden 2013 jälkeen vähentynyt kolmanneksella. Rakenteiden puolesta nykyinen kapasiteetti mahdollistaa rajanylittäjien määrän kaksinkertaistumisen nykytasosta.

Rajatarkastajien määrä on tällä hetkellä riittämätön rajaliikenteeseen nähden. Kaakkois-Suomessa on tehty viisinkertainen määrä ylitöitä ja käytetty moninkertaisesti henkilöstöä muista yksiköistä rajatarkastusten tukemiseen verrattuna vuoteen 2017. Kaistatarkastusalueita ei kyetä pitämään avoinna kuin liikenteen painopisteaikoina. Rajatarkastuksia joudutaan keventämään lähes viikoittain, koska jonotusajat muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. Työ on pakkotahtista ja henkilöstön jaksamisella on rajansa. Kaikki saatava lisähenkilöstö on käytettävä nykyisten rajanylityspaikkojen vahventamiseen. Henkilöstöä ei ole, eikä lähivuosina tule, uusien rajanylityspaikkojen miehittämiseen.

Rajavartiolaitoksen taloudellinen tilanne on kestämätön johtuen budjettileikkauksista sekä toimitila- ja ICT-kulujen kasvusta. Toivottavasti valtion kirstusta löytyy lisää rahaa. Se tulee käyttää Rajavartiolaitoksen kriittisen vanhentuneen tekniikan korvaamiseen. Korvaus- ja korjauslistoilla ovat muun muassa kaksi Dornier-valvontalentokonetta, maarajojen ja merialueen tekniset valvontajärjestelmät sekä merkittävä määrä toimitiloja. Rajavartiolaitoksen kiinteistöissä on mittavia sisäilmaongelmia. Ne on korjattava, että henkilöstö voi työskennellä turvallisesti. Lisärahalle löytyy siis paljon kiireellisempiä ja tärkeämpiä kohteita kuin uusien rajanylityspaikkojen avaaminen.

Elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään nykyistä Parikkalan tilapäistä rajanylityspaikkaa. Venäläinen henkilöautoliikenne kansainvälistetylle Parikkalan rajanylityspaikalle siirtyisi pääosin pois Niiralan ja Imatran rajanylityspaikoilta, jotka jäisivät entistä enemmän vajaakäytölle. Viimeisimmäksi kansainvälistettyä Kuusamon rajanylityspaikkaa on käytetty esimerkkinä, jollaiseksi Parikkalaa halutaan kehittää. Kuusamossa tehdään vuositasolla noin 60 000 rajatarkastusta. Näistä yli 80 prosenttia on suomalaisia, jotka käyvät tankkaamassa autonsa Venäjän puolella. Tämä ei ole ennuste, vaan käytännön kokemus, joka sekään ei puolla uusien rajanylityspaikkojen avaamista.

Ismo Kurki

eversti

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja

Luetuimmat

Uusimmat uutiset