Katukanava: Matkailun vaikeudet osuvat kipeästi Etelä-Karjalaan – Tukea tarvitaan nyt

Kaisa Beltran

Katukanava: Matkailun vaikeudet osuvat kipeästi Etelä-Karjalaan – Tukea tarvitaan nyt

Etelä-Karjalan elinvoimaisuus perustuu pitkälti matkailun ja teollisuuden alojen varaan. Valtaosa matkailutuloistamme tulee itäiseltä rajanaapuriltamme, Venäjältä. Vuonna 2019 Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista 96 prosenttia oli venäläisiä. Kaiken kaikkiaan matkailijat toivat maakuntaan yli 321 miljoonan euron edestä tuloja, joista venäläisten matkailijoiden osuus oli reilut 310 miljoonaa euroa.

Venäläisten tekemien matkojen määrä Etelä-Karjalassa lisääntyi edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Kasvu näytti erittäin lupaavalta ja kauan toivotulta piristysruiskeelta alueen elinkeinoelämälle. Matkailuala onkin Etelä-Karjalan kasvun keskeinen valtti ja tulevaisuus.

Sitten tulikin vuosi 2020 ja globaali koronakriisi. Matkailun tulovirrat tyrehtyivät, kun rajat suljettiin pakottavan terveysuhan edessä. Samaan aikaan matkailusta elävät yritykset, kuten kaupat, ravintolat, palvelualat ja kylpylät, ajautuivat pimeän epävarmuuden aikaan. Tuhannet työpaikat joutuivat vaakalaudalle, työntekijät lomautetuiksi ja yrittäjät käyttämään kaikki mahdolliset keinot konkurssien välttämiseksi.

Kukaan ei vielä tiedä, milloin rajat voivat taas turvallisesti avautua matkailijoille. Mutta sen tiedämme, että kovin kauaa alueemme ei tule yksin selviämään tästä. Eroamme muista alueista erityisesti siinä mielessä, että taloutemme ja yrityksemme ovat riippuvaisia venäläisistä matkailijoista.

Laskelmien mukaan rajojen kiinni oleminen on maksaa Etelä-Karjalalle 25,4 miljoonaa kuukaudessa, mistä johtuen kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto laskee 22 miljoonaa euroa kuukaudessa. Mikäli rajat Venäjälle ovat kiinni vuoden loppuun asti, merkitsee se yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetystä.

Etelä-Karjalaa uhkaa valtava työttömyyden ja konkurssien aalto, jos mitään ei nyt tehdä sen pysäyttämiseksi. Jo ennen koronakriisiä maakunta eli suurten haasteiden edessä, kun rakennemuutos vaikutti alueen väestörakenteeseen ja työllisyyskehitykseen. Kun yksi alueemme elinvoiman lähteistä on käytännössä pysäytetty määrittelemättömäksi ajaksi, on ulospääsyä tilanteesta vaikea nähdä ilman merkittävää tuen osoitusta. Etelä-Karjalaan tarvitaan erityisiä tukitoimia, joilla alue voisi selviytyä kriisin yli omille jaloilleen.

Niina Malm (sd.)

kansanedustaja

Anneli Kiljunen (sd.)

kansanedustaja

Luetuimmat

Kommentoidut