Katukanava: Turpeen hyödyntäminen ei ole hälyttävää suoluonnolle – Suomen turvetalous noudatti kestävän kehityksen tunnetuksi tehdyttä Gro Harlem Brundtlandin oppia

Olli-Pekka Härmä

Suomen turvetalous on seurannut luonnonvarojen käytön kestävän kehityksen periaatetta, kirjoittaa Veli Pohjonen. Kuvituskuva Höytiönsuolta.
Suomen turvetalous on seurannut luonnonvarojen käytön kestävän kehityksen periaatetta, kirjoittaa Veli Pohjonen. Kuvituskuva Höytiönsuolta.

Kestävän kehityksen opin teki tunnetuksi Norjan taannoinen pääministeri Gro Harlem Brundtland. Hän totesi YK:ssa 1987, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa."

Olemme nyt luopumassa polttoturpeesta. Myös sitä tulisi tarkastella Brundtlandin opin tavoittein.

Meillä on 6,7 miljoonaa hehtaaria rahkasammalen, sarojen ja suovarpujen kattamaa suota. Se on viidennes koko maa-alastamme.

Kun suon pintakasvi kasvaa normaalisti, turvetta kertyy maanpäällisestä biomassasta lehtikarikkeena ja maanalaisesta biomassasta hienojuurten karikkeena. Geologisen tutkimuskeskuksen 2009 laskelman mukaan keskimääräinen suohehtaarimme kasvoi turpeena 1 020 kuivakiloa vuodessa.

Turpeeksi maatuneesta kuivabiomassasta pyöreästi puolet on alkuainehiiltä. Vuoden 2009 normituksessa keskimääräinen nieluvirta Suomen soille oli 510 kiloa alkuainehiiltä vuodessa hehtaarille.

Turvevoimala aiheuttaa päästöjä. Vuonna 2019 polttoturpeen hiilivirta taivaalle oli koko Suomesta 1,61 miljoonaa tonnia. Yhtä suohehtaaria kohti se oli 240 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.

Polttoturpeen päästövirta oli vajaa puolet soihin päätyvästä hiilen nieluvirrasta. Näin tarkastellen kerrytämme tänään turvetta soille hieman yli kaksi kertaa turpeen polttoa enemmän.

Turpeen noston päätyttyä jättösuot voi muuntaa hiilen nieluvarastoiksi. Nopeimmin se tapahtuu lyhyen kierron lehtipuilla.

Parhaiten suopohjalla kasvaa viljelypaju. Rungot ja oksat puidaan 3-5 vuoden välein hakkeeksi. Vuotuinen lehtisato maatuu karikkeeksi. Hienojuurista kertyy vähintään saman verran maanalaista kariketta. Karikkeet muuntuvat lopulta ilmastohiileksi.

Koko suoluonnon osalta turpeen hyödyntäminen ei ole hälyttävää. Suomen turvetalous seurasi luonnonvarojen käytön kestävän kehityksen periaatetta. Hyödyntämisestä huolimatta saatoimme jättää tuleville polville enemmän turvetta, kuin mitä edelliseltä polvelta itse saimme.

Gro Harlem Brundtlandin oppi toteutui.

Veli Pohjonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Kuusamo

Uusimmat uutiset