Katukanava: Imatran savimajat ovat samaa rakennusperintöä, jota turistit ihastelevat Euroopassa

Minna Mänttäri

Katukanava: Imatran savimajat ovat samaa rakennusperintöä, jota turistit ihastelevat Euroopassa

Uutisvuoksen (22.10.) julkaisema artikkeli Ihmisen kokoinen koti savimajassa nostatti tunteita pintaan. Tein vuonna 2000 valokuvausmatkan Imatralle kuvatakseni suomalaista erikoisuutta: rakennuksia joiden materiaalina on osittain savi. Näitä teollisuustyöväen savirakennuksia löytyy vain tietojeni mukaan Imatralta.

Savi on erinomainen rakennusmateriaali ja Euroopassa on satoja vuosia vanhoja kaupunkirakennuksia, joiden materiaalina on savi. Näitä keskiaikaisia rakennuksia turistit ympäri maailmaa käyvät ihailemassa muun muassa Saksassa.

Savi hengittää, savi on halpaa, savirakennus on helppo korjata ja voi olla, että savirakennuksessa allergikkojen on helppo hengittää ja niissä ei ole kosteusvaurioita. Mielelläni kuuntelisin asiantuntijoiden mielipiteitä asiasta.

Kiitän myös samassa lehdessä ollutta Imatran Inkeri Pia Rantasen Katukanava- kirjoitusta Kaupunki tarvitsee vahvan keskustan. Rohkeita ratkaisuja tarvitaan ja mokat rakennetussa ympäristössä on vaikea korjata.

Rohkaiseva esimerkki on Imatran teatterin uusi rakennus. Debattia käytiin aikoinaan ahkerasti ja lopputulos on hieno: Imatran Helmi, jota kannattaa tulla kauempaakin ihailemaan niin sisältä kuin ulkoa. Puitteet mahdollistavat myös teatteriesityksen taidenautinnon ja kokonaisvaltainen esteettinen elämys saa siivet selkäänsä.

Yksipuolisesti taloudelliset intressit eivät saa ohjata rakentamista. Pitkässä juoksussa vain parhaat pääsevät perille. Viihtyisä toimiva ympäristö on myös ihmisen suojelua.

Arkkitehtuuri on jumalten lahja, rakennettua runoutta, jonka toteuttajia rakentajat ovat.

Ari-Pekka Äikää

Imatra

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut