Pääkirjoitus: Laatokan lohi on aarre Rautjärvelle — Sitkeän työn tuloksena Hiitolanjoki voidaan palauttaa luonnonkiertoon

Kai Skyttä

Pääkirjoitus: Laatokan lohi on aarre Rautjärvelle — Sitkeän työn tuloksena Hiitolanjoki voidaan palauttaa luonnonkiertoon

Sitkeä työ Hiitolanjoen luontaisen kierron palauttamiseksi on saanut ison erävoiton. Tällä viikolla Rautjärvellä on juhlittu tietoa Laatokan järvilohen reitin avautumisesta vanhoihin vaellusmaisemiin.

Kalojen nousun esteenä ovat olleet joessa sijaitsevat kolme pientä vesivoimalaa. Ensimmäinen iso askel otettiin, kun joen ennallistamishanketta vetänyt Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalan.

Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna elvyttävänsä yhdessä rajavesistöjen vaelluskalakantaa.

Kesän neuvotteluissa murtuivat viimeisetkin padot. Hiitolanjoen Voima päätti myydä Kangaskosken ja Ritakosken voimalat. Rahat voimaloiden ostamiseen saatiin kokoon valtion, Rautjärven kunnan, Etelä-Karjalan liiton, virkistysaluesäätiön sekä yksityisten ja yhteisöjen yhteisellä ponnistukselle.

Voimalayhtiö oli valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti kalateiden rakentamisvelvoitteesta, mutta kun valitukset hylättiin se oli lopulta valmis luopumaan voimaloista.

Hiitolanjoesta on siis tulossa taas Laatokan järvilohen nousujoki, mutta luonnonkierron palautuminen vie vuosia. Voimalaitosten purkamisen ja kalateiden rakentamisen jälkeen vie aikansa, ennen kun joki palautuu luonnonkierron mukaiseen tilaan.

Rautjärvelle Hiitolanjoen uutiset ovat erinomaisia. Kalastus- ja luontokohteena joki nousee nyt arvoon arvaamattomaan. Kunnan ja yrittäjien haastavana tehtävänä on saada joelle saapuvat matkailijat myös viipymään paikkakunnalla.

Ehkä Kangaskosken entiselle rajavartioasemallekin löytyy jatkossa jo käyttöä luontomatkailun kohteena.

Jarmo Hämäläinen

Luetuimmat

Uusimmat uutiset