Pääkirjoitus: Imatrasta on tullut kettujen kaupunki — Rautiossa tihutöitä tehneen repolaisen lajitoverit ovat vallanneet takapihat Imatrankoskea myöten

Aino Heikkonen

Pääkirjoitus: Imatrasta on tullut kettujen kaupunki — Rautiossa tihutöitä tehneen repolaisen lajitoverit ovat vallanneet takapihat Imatrankoskea myöten

Vuoksen rannalla lenkkeilijää vastaan tepastelee tuuheahäntäinen repolainen. Evälahden talojen takapihalla temppuilee kaksi mokomaa ja Saareksiinmäellä pihakaduilla kuljeskelee varsin hyvävointinen yksilö. Samalla kun tuskailemme kaksijalkaisten kansalaisten karkaamista, kasvattaa eläinkunta populaatiotaan. Imatrasta on hiljalleen tullut kettujen kaupunki.

Urbaani ympäristö on repolaiselle kelpo paikka elellä. Kaupunkialueilla ketun ainoa viholainen on käytännössä liikkuva auto. Ampua niitä ei asutuksen keskellä saa, eikä kettuja nujertavia isoja tautiepidemioita ole alueelle levinnyt.

Ravintoa rohkealle eläimelle sen sijaan taajamista löytyy. Pienillä metsäalueilla riittää jäniksiä ja jyrsijöitä. Kotitalousjätteet kelpaavat varmasti, jos niitä säilytetään huolimattomasti, eikä kettu myöskään tarvitse isoa koloa pihistääkseen suuhunpantavaa kiinteistöistä sisältä. Tämä todistettiin maanantaina Rautionkylässä, jossa ihmeteltiin navettarakennuksesta aivan toiselle pihamaalle päätynyttä peuranpäätä.

Ketut voivat olla hellyttäviä tai iljettäviä, mutta yksi asia yhteiselossa pitää muistaa. Villieläimiä ei pidä ruokkia. Vaikka omassa pihassa vierailija tuntuisi mukavalta, liika tuttavallisuus voi kiusata naapurustoa. On myös muistettava, että vaikka eläimestä ei ihmiselle juurikaan ole vaaraa, se saattaa tartuttaa esimerkiksi koiriin kohtalokkaita sairauksia.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Kommentoidut