Pääkirjoitus: Syytesuoja ei armahda moraalisesti

Mikko Lundell

Pääkirjoitus: Syytesuoja ei armahda moraalisesti

Kansanedustajien syytesuoja on äärimmäisen korkea. Se nähtiin perjantaina, kun perussuomalaisten Juha Mäenpään puhetta koskenut syytesuoja piti, vaikka sen kannalla oli vähemmistö eli 54 kansanedustajaa. 121 kansanedustajaa oli syytesuojan murtamisen kannalla. Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä pitämistään puheista vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Mäenpää rinnasti viime vuonna pitämässään puheessa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Kun möläytyksestä nousi kohu, Mäenpää ei pyydellyt anteeksi tai liiemmin katunut. Aivan hiljattain hän sentään totesi, että asettelisi nyt sanansa toisin.

Tällaisten puheiden jälkipuinnissa on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen on tutkia, täyttävätkö puheet rikoksen tunnusmerkit. Vahva rikosepäilyn kynnys ylittyi, kun valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen halusi Mäenpään vastaamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä on hakenut syytesuojan murtamista vain kolmasti aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana. Rikosoikeudellisen selvittämisen eduskunta siis perjantaina kumosi.

Toinen ulottuvuus voisi parhaimmillaan olla rikosoikeudellista merkittävämpi. Se koskee moraalia ja sitä, millaisen leiman kansanedustajat omalla käytöksellään eduskuntaan lyövät. Vaikka rikostutkintaa ei nyt tehdäkään, valtaosa kansanedustajista tuomitsi Mäenpään puheet jyrkästi.

Toisaalta ne 54 syytesuojan pitämisen puolesta äänestänyttä viestivät kansalaisille, että kansanedustajat eivät ole lain edessä tasavertaisia muiden ihmisten kanssa. Vaikka perustuslaki syytesuojan vahvuutta alleviivaakin, soisi eduskunnan sisäisen moraalikurin tiukkenevan.

Viime kädessä toki tuomion antavat ne, joilla ei ole syytesuojaa eli äänestäjät. Seuraavissa vaaleissa on mahdollista ottaa kantaa myös siihen, millaista moraalia kansalaiset edustajiltaan odottavat.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset