Pääkirjoitus: Ruotsi voi ajautua uusiin vaaleihin

Jonas Ekstromer/TT

Ruotsi on joutunut uudenlaiseen tilanteeseen, kun maahan ei ole saatu muodostettua hallitusta. Vaalit olivat puolitoista kuukautta sitten, mutta taas ollaan lähtöpisteessä, kun sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven ilmoitti maanantaina, ettei pysty muodostamaan hallitusta. Aikaisemmin saman joutui toteamaan sikäläisen kokoomuksen Ulf Kristersson. Koskaan aiemmin ei hallituksen muodostaminen Ruotsissa ole kestänyt näin kauan.

Ongelma johtuu syyskuisten vaalien tuloksesta. Ruotsidemokraatit saavuttivat niin suuren kannatuksen, ettei perinteinen oikeisto- tai vasemmistoblokkeihin perustunut hallituksen muodostamiskaava enää toiminut. Vasemmiston tai keskustaoikeiston oma edustajamäärä ei riitä enemmistöhallitukseen, eikä kumpikaan leiri halua muodostaa ruotsidemokraattien tukeen nojaavaa vähemmistöhallitusta. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa vähemmistöhallitukset ovat varsin tavallisia.

Uusintavaalit ovat Ruotsissa yksi mahdollisuus, mutta sekään ei välttämättä tuo tilanteeseen ratkaisua.

Ruotsissa joudutaan nyt kuitenkin katsomaan Suomeen päin, jos maassa halutaan välttää uusien vaalien järjestäminen. Hallitustunnustelut haltuunsa ottanut parlamentin puhemies Andreas Norlén on esittänyt Ruotsille neljää eri hallitusvaihtoehtoa, jotka kaikki ovat olleet viime vuosina käytössä Suomessakin. Kahdessa niistä pitäisi ylittää vasemmiston ja keskustaoikeiston blokkiraja, mikä kahden epäonnistuneen tunnustelukierroksen jälkeen tuntuu hankalalta. Ei siis ole mahdoton ajatus, että länsinaapurissa ajaudutaan uusintavaaleihin.

Ruotsidemokraattien mukaan ottamista Norlén ei toki esittänyt, vaikka Suomen kokemuksen perusteella populismia vastustetaan parhaiten antamalla sille vastuuta.

Luetuimmat