Pääkirjoitus: Ydinvoimarakentaminen etenee Suomessa kankeasti

Ydinvoiman kannatus Suomessa ja maailmalla on vaihdellut eri aikoina. Viimeksi sen suosio kääntyi laskuun Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen vuonna 2011. Esimerkiksi Saksa päätti silloin luopua kaikista ydinvoimaloistaan. Takaiskuista huolimatta ydinvoima kasvaa maailmalla tasaisesti. Viime vuonna avattiin kymmenen uutta voimalaa ja noin 60 voimalaa oli rakenteilla.

Nopeasti etenevä ilmastonmuutos on saanut monet ydinvoiman vastustajat Suomessakin muuttamaan siitä mielipiteensä. Ei ongelmattomana, mutta käytännössä päästöttömänä energialähteenä sen hyväksyttävyys on lisääntynyt selvästi. Se tarjoaa ainakin väliaikaisen ratkaisun turvata toisaalta energiansaanti ja toisaalta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, kunnes muissa päästövähennyksissä edetään riittävästi.

Suomessa ydinvoimasektori ei tässä sille suotuisassa tilanteessa ole juuri lisännyt kiinnostavuuttaan. Nykyiset voimalat toimivat toki erinomaisesti, mutta uusien rakentamisessa on pahoja vaikeuksia. Olkiluoto 3 on vitsien ja vedonlyöntien aihe, ja nyt Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin yhteishanke Hanhikivi 1 näyttää kulkevan samaa polkua. Joulukuussa kerrottiin, että sähköä alkaa virrata Hanhikivestä vasta vuonna 2028 eli kymmenen vuotta aikataulusta myöhässä.

Ydinvoimalaa suunniteltaessa ja rakennettaessa turvallisuusasioista ei voi tinkiä yhtään, mikä helposti johtaa aikataulujen venymiseen. Hanhikiven tapauksessa kyse on muustakin, kuten suomalaisen ja venäläisen yrityskulttuurin törmäämisestä sekä resurssi- ja johtamisongelmista (Yle 10.1.). Ne pitää saada kuntoon, jotta yhtiön uskottavuus paranisi.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi