Pääkirjoitus: Venäjän tautitilanteesta saatava selvä kuva ennen rajan avaamista

Etelä-Karjalan työttömyystilastot näyttävät nyt hurjia lukemia. Työttömyys nousi huhtikuussa 82 prosenttia vuoden takaisesta, ja työttömien määrä kohosi yli kymmenen tuhannen.

Toukokuun lukemat nousevat todennäköisesti vielä karummiksi. Pahimmillaan lähennellään jo viime vuosituhannen lama-ajan työttömyyslukemia. Tuolloin työttömänä oli enimmillään yli 15 000 ihmistä.

Tyypillistä on, että kansainväliset vaikutteet näkyvät vahvasti Etelä-Karjalassa.

Metsäteollisuuden tilanteeseen vaikuttaa globaalien markkinoiden kehitys, ja koronan vaikutukset niihin tuntuvat vasta viiveellä. Sen sijaan itärajan sulkeminen näkyi täällä välittömästi. Turistien häviäminen vähentää töitä lähes kaikissa alueen palvelualan yrityksissä, vaikka yhteiskuntaa nyt pikkuhiljaa avataankin.

Talouskehityksen perusteella on kiusaus vaatia rajan nopeaa avaamista. Venäjän koronatilanne ei kuitenkaan lupaa hyvää. Vaikka Venäjän tilastojen luotettavuutta voi kyseenalaistaa, niistä nähdään, että tilanne rajan takana on selvästi Suomea pahempi.

Suhteutusta voi hakea lähialueelta. Luvut samankokoisissa kaupungeissa ovat Venäjällä moninkertaiset Etelä-Karjalaan verrattuna.

Vähän Lappeenrantaa isommassa Viipurissa sairastuneita oli sunnuntaina yli sata, kun Lappeenrannassa todettuja tautitapauksia on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vain 17. Imatraan väkiluvultaan rinnastuvassa Svetogorskissa oli sunnuntaihin mennessä 12 tilastoissa näkyvää sairastunutta. Imatran tapauksia THL ei edes kerro, koska niitä on alle viisi.

Ennen rajan avaamista pitääkin saada realistinen kuva Venäjän koronatilanteesta, erityisesti Pietarin alueesta Lisäksi pitää olla uskoa siihen, että tilanne ei lähde hallinnasta Suomessa sen takia.

Luetuimmat