Pääkirjoitus: Väki karkaa Karjalasta — Joka viides pakkaa laukkunsa myös Imatran seudulla, jos ei meno muutu

Tuuli Parikka

Etelä-Karjala sai keskiviikkona kylmiä uutisia. Väestökehitys on luiskahtanut sille ennakoidulta uralta ja käyrät syöksyvät nyt kohtisuoraan alaspäin. Puhutaan järeistä luvuista. Jos sama vauhti jatkuu, parinkymmenen vuoden kuluttua maakunnasta on kadonnut joka viides asukas.

Viime aikoina asiaa on jo ennakoitu. Kerroimme tammikuussa, miten eläkeläisten osuus väestöstä nousee. Imatralla eläkeläisten osuus on 41,5 prosenttia, ja Ruokolahdella jo yli puolet kunnan asukkaista. Karut uutiset syntyvyydestä taas kuvaavat, miten ikäpyramidin pohja kapenee. Kun esimerkiksi Ruokolahdella koululuokkia on tällä hetkellä useita rinnakkain, syntyi koko kuntaan viime vuonna 17 lasta. Imatralla lasten laskevan määrän vuoksi tehtiin kouluhankkeissa paniikkijarrutus. Kosken koulu rakennetaan siten, että sitä saadaan tulevaisuudessa pienennettyä.

Vuonna 2018 Imatralla syntyi 160, Rautjärvellä 16 ja Ruokolahdella 17 lasta.

Juuri tällaisia ratkaisuja on julkisissa rakenteissa nyt tehtävä. Kustannuspaine vähenevälle maksajakaartille ei voi merkittävästi kasvaa, sille se vain kiihdyttää poismuuttoa. Valitettava tosiasia on, että muuttoautoon hyppäävät useimmin juuri he, joilla on valinnanvaraa. Nämä osaavimmat ja tekevimmät ihmiset olisivat kullanarvoisia myös kotikunnilleen.

Samalla on mietittävä kuumeisesti, miten pitää kiinni asukkaista tai jopa houkutella heitä lisää. Imagokampanjoilla saadaan mukavaa puuhaa kunnantaloille, mutta lopulta kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Jos alueella ei ole töitä, ei sinne myöskään työssäkäyvää väestöä muuta. Yrittämisen eväät: tuki sijoittumisessa ja kehittämisessä, liikenneyhteydet ja laajakaistat, löytyvät julkisten toimijoiden pakista. Se, miten yritysten ovikello käy, onkin sitten jo meidän jokaisen vastuulla.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut