Pääkirjoitus: Poliitikkojen ehdokkuusvenkoilut eivät herätä luottamusta

Pääkirjoitus: Poliitikkojen ehdokkuusvenkoilut eivät herätä luottamusta

Perussuomalaiset kertoi torstaina, että varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari asettuu ehdolle eurovaaleissa. Jo aiemmin Huhtasaaren neljä perussuomalaista kansanedustajakollegaa oli ilmoittanut hakevansa paikkaa europarlamentista. Vihreistä neljä sekä vasemmistoliitosta ja kristillisdemokraateista kaksi juuri eduskuntaan valittua poliitikkoa pyrkii myös Euroopan unionin päättäjäksi.

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen on jo sanonut, ettei hän valituksi tultuaan lähtisi Eurooppaan. Se on todella hämmentävää. Kyseessä on puhtaasti tekninen temppu kerätä puolueelle ääniä. Moni muistaa takavuosilta politiikan ikikiemurtelijan Paavo Väyrysen venkoilut, joten näitä on valitettavasti eurovaaleissa nähty.

Äänestäjiä nämä tuplaehdokkuudet hämmentävät. Samalla ne heikentävät luottamusta politiikkaan. Minimivaatimus tuplaehdokkuuksissa olisi, että äänestäjät olisivat tienneet jo eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkaessa, ketkä ovat listoilla myös toisissa vaaleissa. Tämä ei toteudu niiden osalta, jotka kertoivat euroehdokkuudestaan eduskuntavaalien jälkeen.

Mistä tuplaehdokkuudet lopulta kertovat? Toriparlamentit saattavat nähdä näissä henkilökohtaista hyödyntavoittelua, mutta syy on pikemminkin se, että puolueiden on vaikea saada uskottavia ehdokkaita erityisesti eurovaaleihin.

Eurovaaleissa on vain yksi, koko Suomen kokoinen vaalipiiri. Uskottava kampanjointi vaatii rahan lisäksi sitkeitä istumalihaksia, kun ehdokas kiertää julistamassa ilosanomaansa ympäri Suomea.

Eurovaalit ovat tyly paikka ehdokkaille, koska entuudestaan tuntemattomien läpimeno vaaleissa on käytännössä mahdotonta. Silti äänestäjät odottavat puolueilta ja ehdokkailta avoimuutta ja luotettavuutta. Nyt sitä ei kaikilta saatu.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut