Pääkirjoitus: Vuodenvaihteen pyhät ovat nyt poikkeuksellisen paikalliset – Itäturismin merkityksen ymmärtää parhaiten, kun sitä ei ole

Katja Juurikko

Pääkirjoitus: Vuodenvaihteen pyhät ovat nyt poikkeuksellisen paikalliset – Itäturismin merkityksen ymmärtää parhaiten, kun sitä ei ole

Vuodenvaihteen ostossesonki käydään tänä vuonna naamioituneiden ihmisten välillä. Kasvomaskit eivät kuitenkaan ole Etelä-Karjalassa ainoa poikkeus. Tähän aikaan vuodesta vietettäisiin alueen kaupoissa, kylpylöissä ja mökeillä itäturismin hurjinta sesonkiaikaa. Erityisesti joulun ja uudenvuoden aika osoittaa, miten tyhjää kaduilla ja kortteleissa on ilman venäläisiä.

Viime keväästä asti itärajalla on rajoitettu liikennettä tiukasti. Rahtiliikenteen lisäksi lupa kulkea on vain kaksoiskansalaisilla, ja heidänkin kohdalla rajanylityksiin liittyvät karanteenit ja testaukset. Toisaalta nämä toimet saattavat estää ihmisten liikkumista, toisaalta niiden riittävyyttä epäillään.

Itärajaan kohdistuu yhä valtavia odotuksia. Liike-elämä on investoinut sekä raja-alueille että kaupunkien keskustoihin ja perustanut kannattavuutta ainakin osittain venäläiseen ostovoimaan. Raideliikenteen kapasiteetin kasvattamiselle yksi peruste on kansainvälisen kaupan ja matkailun kasvaminen. Myös raja-asemia kehitetään. Imatralla halutaan rahti- ja henkilöliikenne kulkemaan myös raiteilla. Parikkala puolestaan odottaa asemansa kansainvälistämistä.

Jos koronaviruksen varjo saadaan väistymään, voi hyvin ajatella rajaliikenteen palaavan ennalleen. Suomella on edelleen itänaapuria viehättäviä ominaisuuksia. Puhdas luonto, järjestelmällinen yhteiskunta ja luotettavat tuotteet voivat houkutella koronaeristyksen jälkeen entistäkin enemmän. Vaikka osa suomalaisista nuriseekin kansainvälisestä seurasta, tämä ääni tuntuu nyt koomiselta. Paikallisen elinkeinoelämän hätä on todellinen, eikä sitä kotivetoisesti helpoteta.

Tie tulee kuitenkin olemaan pitkä. Koronaviruksen muuntautuminen on sulkenut rajoja jälleen tiiviimmin eri puolilla maailmaa. Luottamus venäläiseen tilastointiin ei ole epidemian edetessä parantunut. Erityistoimenpiteitä tarvitaan rajalla vielä pitkälle ensi vuoteen.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat