Pääkirjoitus: Aktiivimalli muuttuikin kelvolliseksi

Pääkirjoitus: Aktiivimalli muuttuikin kelvolliseksi

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen jälkilöylyissä keskiöön ovat nousseet talousasiat ja työllisyystoimet. Yksi työllistymistä tukeva asia on aktiivimallina tunnettu toimintatapa, jossa työttömiä kannustetaan nykyistä aktiivisempaan työnhakuun.

Edellisen, Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen ajamat rakenneuudistukset olivat ideoiltaan reippaita, mutta käytännössä niitä arvostelivat ja jarruttivat silloinen oppositio ja ay-liike. Yhtenä pääpilkan kohteena oli aktiivimalli, joka kääntyi Sipilää vastaan voimallisina mielenilmauksina. Kuljetusala lakkoili, ja aktiivimallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen kertyi lyhyessä ajassa yli 140 000 allekirjoitusta.

Silloinen oppositiopuolue SDP on nyt pääministeripuolue. Nyt esitellyn aktiivimallin suurin ero edellisen hallituksen kätilöimään versioon on, että Ely-keskuksiin palkataan reilusti lisää väkeä tukemaan työttömiä työnhakijoita.

Tavoite aktiivimallilla on kuitenkin täsmälleen sama kuin pari vuotta sitten: työllisten määrää pitää pystyä kasvattamaan.

Vaikka korona onkin lisännyt ymmärrystä talouden muutostarpeista, on suomalaisen yhteiskunnan kestävyysvaje ollut tiedossa jo useita vuosia ennen ensimmäisiä pandemiahavaintoja. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulopohja ei riitä, jos työllisyyttä ei saada nostettua jopa 80 prosentin tuntumaan.

Korona ja ennen kaikkea hallituspohjan muuttuminen tekivät edellisen hallituksen lanseeraamasta kirosanasta kuin taikaiskusta kelvollisen. Politiikka ja siihen reagointi ovatkin lajeja, joissa viestin sisällön lisäksi viestinviejän sopivuus korostuu. Jos nykyistä aktiivimallia olisi esitellyt pääministeripuolueena keskusta tai kokoomus, vastaanotto olisi ollut erilainen.

Olennaista kuitenkin on, että työllisyyttä saadaan parannettua. Historiankirjoittajat jakavat kunniaa myöhemmin niille, joille se kuuluu.

Luetuimmat