Pääkirjoitus: Rautjärvi nipistää valtuuston kokoa, Ruokolahti ei – Voiko kunnassa olla liian vähän poliitikkoja?

Eija Kvintus

Pääkirjoitus: Rautjärvi nipistää valtuuston kokoa, Ruokolahti ei – Voiko kunnassa olla liian vähän poliitikkoja?

Asukasmäärän väheneminen Etelä-Karjalassa on jatkunut päättyneenä vuonna. Osa kunnista on saanut uusia muuttajia maaseutumaisen asumisen suosion siivellä, mutta kunnan väkilukuun väkevimmin vaikuttavien kuolleisuuden ja syntyvyyden epäsuhta jatkaa kasvuaan.

Väestöpohjan pieneneminen vaikuttaa verokertymän kautta moniin julkisiin palveluihin. Se pistää koetukselle myös kuntademokratian. Muun muassa Rautjärvellä ensi kevään kuntavaaleissa kootaan pienempi valtuusto kuin edellisissä vaaleissa. Kuluvalla valtuustokaudella valtuutettujen lukumäärä on 21. Ensi kesäkuusta lähtien se on 17.

Muutos perustuu kuntalakiin, joka määrittelee valtuutettujen vähimmäismäärän. Esimerkiksi yli 5000 asukkaan kunnassa valtuutettujen lukumäärän on oltava vähintään 27, kun alle 5000 asukkaan kunnassa minimimäärä on 13. Etelä-Karjalassa suurin, 51 paikan valtuusto on Lappeenrannassa, joka sekin pienensi valtuutettujen määrää viime vaaleissa kahdeksalla.

Valtuuston kokoon olisi voitu tarttua myös Ruokolahdella, jossa väestön määrä putosi tänä vuonna reiluun 4900 asukkaaseen. Kunta jatkaa kuitenkin 27 valtuutetulla. Eukkokunnassa yhdellä valtuutetulla on siten edustettavana noin 180 kuntalaista, kun Imatralla suhdeluku on 610 ja Lappeenrannassa peräti 1410. Perusteellisimmin edustettuina Etelä-Karjalassa ovat lemiläiset, jossa yksi valtuutettu vastaa 140 kuntalaista.

Kun kunta pienenee, on hallinnonkin kutistuttava. Kunnantalojen kokouskäytännöt ovat helppo kritiikin kohde, ja kansalaisilla on täysi oikeus vaatia tehoja myös päätöksentekoon. Moniäänisen vaikuttamisen kannalta päättäjäjoukon pieneneminen ei silti ole aina hyväksi. Esimerkiksi Rautjärvellä pienpuolueena valtuustossa oleva kokoomus ehti jo ennustaa tulevan valtuuston koostuvan jatkossa pelkästään kahdesta valtapuolueesta, keskustasta ja sosiaalidemokraateista.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat