Pääkirjoitus: Jospa demokratia olisikin vaalien suurin voittaja

Mika Strandén

Kirjailija Jari Tervo kertoi pitävänsä eduskuntavaalien sankareina kaikkia ehdokkaita. Tervo perusteli mielipidettään sillä, että ehdokkaat saavat kampanjoidessaan pahimmillaan lukea, kuulla ja kokea asiattomuuksia. Siitäkin huolimatta moni asettuu ehdolle tietäen tarkkaan, ettei kansanedustajan paikkaan ole mitään edellytyksiä.

Jos haluaa arvostaa demokratiaa, on tavallisen kansalaisen vaikuttavin kannanotto käydä äänestämässä. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti jäi 70:een. Nyt tutkija ja monia eduskuntavaaleja asiantuntijana kommentoinut Sami Borg ennusti äänestysaktiivisuuden nousevan muutamalla prosenttiyksiköllä.

Suomessa äänestyprosentit ovat viime vaaleissa kohonneet vain ennakkoäänten osalta.

Äänestyspassiivisuus on vaarallinen ilmiö. Demokratia on järjestelmä, jossa valta kuuluu kansalle. Jos kansa ei ota valtaa ja jättää äänestämättä, on yhteiskunta kriisissä.

Ruotsissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut korkeampi kuin Suomessa. Viime vuoden valtiopäivävaaleissa peräti yli 87 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Ruotsissa puoluekenttä on jakautunut perinteisesti kahtia, oikealle ja vasemmalle. Suomen puoluekartta on epäselvempi. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi Ruotsissa äänestetään vilkkaasti. Äänestäjän on helpompi tehdä arvovalintoja länsinaapurissa kuin meillä.

Vaalipäivä valkenee tänään äärimmäisen avoimessa tilanteessa. Vaalien lopputuloksen arvioiminen on vaikeaa. Jos äänestysprosentti nousisi paljon puhutun työllisyysasteen tasolle 75 prosenttiin, olisi demokratia vaalien suurin voittaja.