Pääkirjoitus: Metsänhoidossa on löydettävä tasapaino

Inka Nordlund

Suomalaiset ovat huolissaan rakkaiden metsiensä käsittelystä. Yhtenä keinona tarjotaan avohakkuiden kieltämistä ainakin valtion omistamissa metsissä. Viiden ympäristöjärjestön järjestämä kampanja Avohakkuut historiaan keräsi viime syksynä kansalaisaloitteeseen yli 61 000 allekirjoitusta, joten uusi eduskunta saa aloitteen aikanaan käsiteltäväkseen. Valtion maita, joita aloite koskee, Suomen metsistä on noin neljännes.

Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä 28 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää avohakkuut kaikissa metsissä, myös yksityisten omistamissa. Saman verran — 28 prosenttia — halusi säilyttää avohakkuut yhtenä metsienkäsittelytapana. Kolmannes vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Avohakkuiden vaihtoehto talousmetsissä on jatkuvan kasvatuksen malli. Metsänhoidossa kannattaisi kuitenkin varoa menemästä menetelmien ääripäihin, koska metsä kasvaa hitaasti ja menetelmien vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. Suomessa muistetaan takavuosilta esimerkiksi koivupuiden vihaaminen, suometsien epätoivoinen ojittaminen ja tavoitteet yhden puulajin puupelloista. Menneistä on onneksi opittu.

Päätehakkuu eli vanhan puuston poistaminen on joskus järkevin vaihtoehto, jos esimerkiksi hyönteis- tai kasvituhot uhkaavat. Hakkuuaukeat ja nuoret metsät ovat tärkeitä elinympäristöjä monille hyönteisille ja nisäkkäille. Ne korvaavat muinaisia metsäpaloalueita, joita ei enää luontaisesti juuri synny.

Metsänomistajat ovat enimmäkseen aidon kiinnostuneita metsiensä hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Monet ovat jopa suojelleet omia metsiään. Jatkuvan kasvatuksen määrää on vara lisätä, mutta avohakkuiden täyskielto yksityismetsissä olisi liian jyrkkää politiikkaa. Tärkeää on löytää kestävä tasapaino menetelmien välillä.

Ilkka Pohjalainen
ilkka.pohjalainen@kaakonviestinta.fi