Pääkirjoitus: Moraali maksaa – Kaakossa Venäjään kohdistuvien pakotteiden hinta tunnetaan hyvin

Mika Strandén

Pääkirjoitus: Moraali maksaa – Kaakossa Venäjään kohdistuvien pakotteiden hinta tunnetaan hyvin

Euroopan johtajilla on edessä tiukka paikka. Saksalaisessa sairaalassa makaavan venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kohtalo on vienyt suhteet itäisen naapurin kanssa rajalle, jossa käytiin viimeksi vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen.

Myrkytystapauksen tuomitsemisessa on siirryttävä puheista tekoihin. Itäisen naapurin rankaisemisessa ei ole kuitenkaan helppoja vaihtoehtoja.

Valtioiden tapa tehostaa sanan voimaa ovat pakotteet. Krimin jälkeen jäivät mieleen nimilistat tunnetuista venäläisistä oligarkeista. Varoja ja omistuksia jäädytettiin, matkustuskieltoja jaettiin, rajoitteita kohdistettiin pääomamarkkinoihin ja muun muassa puolustustarvikekauppaan.

Kaakkois-Suomen näkökulmasta merkittäviä eivät tuolloin olleet niinkään lännen luomat rajoitteet. Pakotteet tuottavat vastapakotteita, jotka tuntuvat kipeimmin raja-alueilla. Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto vähensi välittömästi kaupankäyntiä. Kriisiytynyt tilanne heikensi ruplaa, mikä söi entisestään Suomen puolella shoppailun vetovoimaa.

Venäläismatkailijoiden kasvun tyrehtyminen pisti Kaakon palvelualan tiukan paikan eteen, mutta vähänpä kansallismielinen valloitusretki Venäjääkään hyödytti. Maan talous kärsii yhä pakotteista.

Maalaisjärjellä myrkytystapaus tuntuu selvältä, mutta poliittisen päätöksenteon taakse tarvitaan riippumaton tutkimus siitä, mitä venäläispoliitikolle tapahtui. Pakotteiden asettamisessa on siis vielä monta mutkaa.

Jos syyttävä sormi osoittaa lopulta Venäjän valtiota kohti, ja EU pääsee toimissaan yksimielisyyteen, joudutaan Kaakkois-Suomessa todennäköisesti jälleen sopeutumaan uusiin rajoituksiin kanssakäymisessä. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä. Itäinen raja kun pysynee vielä pitkään suljettuna koronatilanteen vuoksi.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat