Pääkirjoitus: Kuumatkailu ei poista huolta maapallosta

Tänään, lauantaina, on kulunut tasan 50 vuotta siitä, kun ensimmäinen miehitetty alus laskeutui kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969.

Seitsemän tuntia myöhemmin astronautti Neil Armstrong astui kuun kamaralle ja lausui kuuluisat sanansa: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”

Armstrongin ja hänen pilottinsa Edwin ”Buzz” Aldrinin jälkeen kuussa on käynyt muitakin. Yhteensä siellä on käynyt 12 amerikkalaista astronauttia. Toistaiseksi viimeinen miehitetty kuulento tehtiin joulukuussa 1972.

Kuulennon taustalla 50 vuotta sitten oli ennen kaikkea kylmä sota. Yhdysvallat halusi nokittaa Neuvostoliittoa, koska kosmonautti Juri Gagarin oli ensimmäisenä ihmisenä maata kiertävällä radalla vuonna 1961.

Nyt Yhdysvallat aikoo lähettää ihmisen kuun pinnalle vuoteen 2024 mennessä. Kuusta tulisi tukikohta Marsin lennoille.

Yhdysvallat yrittää kiirehtiä kuuhun ennen Kiinaa. Myös Japani ja Venäjä suunnittelevat miehitettyjä kuulentoja.

Suurvallat siis kilpailevat kuuhun ehtimisestä yhä, vaikka avaruutta tutkitaan myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Kuulennoissa pidetyn 47 vuoden tauon aikana avaruuden tutkimus ja hyötykäyttö on edennyt. Maata kiertävät satelliitit ovat avuksi ilmastonmuutoksen hallinnassa. Ne tuottavat hiilidioksidipäästöjen lähteistä ja hiilinieluista tietoa, jota ei maan pinnalta saada.

Satelliitit ovat kuviossa mukana silloinkin, kun napsautamme päälle navigaattorin.

Myös kuuturismin uskotaan tulevan jossain vaiheessa mahdolliseksi rikkaille. Todeksi kuitenkaan tuskin tulevat ne tieteisfantasiat, joissa ihmiskunta pelastautuu tuhotulta maapallolta toiselle siniselle planeetalle. Siksi maapallosta on pidettävä huolta.

Jaana Hänninen
jaana.hanninen@kaakonviestinta.fi

Kirjoitusta muokattu kello 5.50. Kuussa on käynyt yhteensä 12 astronauttia, siis Armstrong ja Adrin mukaan lukien.

Luetuimmat