Pääkirjoitus: Säätytalolla betonoidaan askelmerkkejä myös Imatralle – Viime vuoden raju saneeraus tehtiin onneksi jo silloin

Jasmin Ojalainen

Pääkirjoitus: Säätytalolla betonoidaan askelmerkkejä myös Imatralle – Viime vuoden raju saneeraus tehtiin onneksi jo silloin

Helsingin Säätytalolla päätetään näinä päivinä isoista asioista. Valtion budjettiriihi ratkaisee pitkälti sen, millaisilla eväillä Suomea lähdetään koronasuosta nostamaan. Pudotus taloudessa ei ole tähän mennessä ollut niin iso kuin pelättiin, mutta edessä nähdään tummia pilviä.

Talouden raameja tulevaan vuoteen kasataan myös kunnantaloilla. Se tiedetään jo nyt, että viime kevään äkkipysähdys raapaisi yhteisöverotuotoista pois isoja siivuja. Tuloverotuksessa pudotusta ei niinkään nähty, mutta korona ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa. Työmarkkinajärjestöjen ja valtion luomat joustavat lomautuskäytännöt pitivät ihmisiä tulon syrjässä kiinni. Jos kurimus jatkuu ja työt lähtevät oikeasti alta, vähenevät myös verotulot.

Vuosi sitten Imatra otti rivakoita askelia sopeuttaakseen toimintansa supistuvaan väkimäärään. Kaupunki oikoi talouttaan mittavilla yhteistoimintaneuvotteluilla. Henkilöstöön, kiinteistöihin ja palveluihin ulottunut säästökuuri on tuntunut ja tuntuu. Kuluva vuosi on kuitenkin osoittanut, että ongelmiin on tartuttava. Voi vain kuvitella, miten kipeitä ratkaisuja nyt olisi edessä, jos päätöksiä olisi tuolloin jätetty tekemättä.

Ajatuksissa varmaan oli, että tänä syksynä uutta päästään tekemään puhdistetulta pöydältä. Mutta kiitos mullistuneen maailman, haasteet jatkuvat. Uudet investoinnit uimahallista Vuoksen kanavaan arvioidaan nyt eri lähtökohdista. Kehittyä pitäisi, mutta moni poliitikko epäilee, että rahat eivät vain riitä.

Kunnissa on pitkään huudettu valtiolta toimia joko lakisääteisten tehtävien karsintaan tai niiden rahoitukseen. Viime keväänä kunnat muistettiin valtion lisäbudjeteissa ja tätä odotetaan myös nyt. Säätytalolla hierotut päätökset betonoivat pitkälti sen, millainen kuntakenttä tulevaisuudessa on. Elinvoimaansa pystyvät ylläpitämään vain sellaiset yksiköt, joiden ei tarvitse syödä kehitysrahojaan peruspalvelujen ylläpitoon.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat