Pääkirjoitus: Kaukopäähän marssitaan nyt kovin eri tavalla sisään kuin ennen

Kaisa Beltran

Metsäyhtiöt ovat ottaneet oppisopimuskoulutuksen osaksi rekrytointipolitiikkaansa.
Metsäyhtiöt ovat ottaneet oppisopimuskoulutuksen osaksi rekrytointipolitiikkaansa.

Stora Enson vetovoima Imatran seudulla ei osoita hiipumisen merkkejä. Yhtiö laittoi vuoden alussa hakuun 20 oppisopimuspaikkaa, joihin hakijoita oli lopulta yli 400. Vaikka lukumäärä tippuikin aiemmista hakukerroista, suhdeluku on vakuuttava.

Lähiviikkojen aikana tehtaalla tehdään iso savotta haastatteluissa, sillä yhtiö aikoo tavata paikan päällä yli sata lupaavinta hakijaa. Koulutuksen päässä häämöttää työnantajan puolelta järeällä koulutusohjelmalla pönkitetty vakituinen paikka. Valinnan on siis tärkeää osua kerralla kohdalleen.

Oppisopimuskoulutuksessa työnantaja saa koulutuskorvausta, ja työttömän henkilön kohdalla myös palkkatukea.

Vaikka Stora Enson tehtaat ovat pyörineet sijoillaan kymmeniä vuosia, on rekrytointiprosessi mennyt ajan virrassa melkoisen myllyn läpi. Ennen yhtiön palvelukseen marssittiin taidon, tuurin tai tutun kaupan kautta. Koneen ääreen mahtui oppipoikia, joita perehdytettiin työhön siinä sivussa. Nykyään tuotantolinjoilla ei enää pyöri ylimääräisiä kisällejä aloittelijoita valvomassa. Laadun, tuotantotahdin ja turvallisuuden vaatimukset ovat tänä päivänä metsäyhtiöissä niin kovat, ettei koulunpenkiltä saatu perusosaaminen yksinkertaisesti enää riitä työtehtäviin.

Stora Enso ei ole käytäntönsä kanssa yksin. Muun muassa Metsä Group haki viime vuoden lopulla oppisopimuskoulutettavia valtakunnallisesti yhteensä 40 paikkaan. Tuokin haku innosti yli tuhatta hakijaa, sillä koulutukseen kuului myös perinteinen sellun ja kartonginvalmistajan toimenkuva, prosessiteollisuuden perustutkinto. Vastaava koulutus käynnistyy UPM:llä tässä kuussa. Hakijoiden määrästä voi sielläkin päätellä, että monen mielestä Suomi elää yhä metsästä.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset