Pääkirjoitus: Saimaannorpan suojelu vaatii jatkuvaa työtä

Nelisenkymmentä vuotta sitten Saimaassa uiskenteli WWF Suomen mukaan vain hieman yli 100 norppaa. Suojelutoimien ansiosta niiden määrä on nyt ylittänyt 400 yksilön rajan. WWF on maailman luontojärjestö.

Vaikka saimaannorppien elämästä on siis periaatteessa hyvää kerrottavaa, laji on edelleen erittäin uhanalainen. Ilman suojelutoimia ja ihmisen apua populaatio on vaarassa taantua, ja laji hävitä koko maapallolta.

Kuten tiedettyä, saimaannorpan suurimpia uhkia ovat kalastus ja ilmastonmuutos. Koska kanta on pieni ja hajallaan, lajin sisäinen geneettinen vaihtelu on vähäistä, ja se osaltaan heikentää norpan mahdollisuuksia vastustaa olosuhteiden muutoksia.

Viime talvi oli norpalle hankala. Vapaaehtoisten tekemistä apukinoksista ei WWF Suomen mukaan ollut tänä vuonna ratkaisevaa apua, koska kinokset ehtivät sulaa, ennen kuin norpat ehtivät niihin asettua. Avojäälle syntyneet poikaset olivat suojattomia. Kevään poikaslaskennan tulos jäi säiden takia arvoitukseksi.

Norpan pesimäaikainen verkkokalastuskielto Saimaalla päättyy heinäkuun alussa. Verkkokalastus on suuri uhka kuuteille. Pyydyskieltoa ei ole toistaiseksi jatkettu heinäkuuksi, vaan on luotettu vapaaehtoiseen pidättäytymiseen verkkokalastuksesta riskialueilla.

Nykyiset kalastusrajoitukset Saimaalla ovat voimassa ensi kevääseen saakka. Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua. Siinä kuullaan ja keskustelutetaan myös riskialueiden asukkaita.

Metsähallitus ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetoavat ympäristöministeriön sivuilla Saimaalla kalastavia välttämään verkkokalastusta norppa-alueilla myös heinäkuussa. Soppakalansa voi heinäkuussa pyytää vaikka norppaturvallisella katiskalla ja muilla pyydyksillä.

ilkka.pohjalainen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Kommentoidut