Pääkirjoitus: Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä pysyviin menolisäyksiin käytettäisiin ensi vuonna jo miljardi euroa

Suomessa on ollut tapana, että uusi hallitus tekee kansalaisten kannalta ikävät päätökset heti kautensa alussa. Silloin aika seuraaviin vaaleihin on mahdollisimman pitkä ja asiat saattavat unohtua äänestäjiltä. Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen hallitus aikoo toimia toisin, jos valtiovarainministeriön keskiviikkona julkistama budjettiehdotus toteutuu sellaisenaan.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esittelemässä budjettiehdotuksessa pysyviä menoja lisätään miljardilla eurolla korottamalla muun muassa eläkkeitä, koulutusrahoja ja kehitysapua. Summa on varsin suuri, kun koko vaalikauden pysyvien menojen lisäysten on sanottu olevan 1,2 miljardia euroa. Avaus on komea, mutta herättää myös kysymyksen, onko järkevää käyttää lähes koko aiottu lisäysvara näin alussa? Jääkö tuleville vuosille ja kenties uusille tarpeille mitään?

Budjettiehdotuksessa näkyy selvästi, että hallituksen kokoonpano on vaihtunut. Leikkauslinja on vaihtunut sosiaalisempaan politiikkaan. Suomen talous on vielä varsin hyvässä tilanteessa, mutta talouspolitiikka on kääntynyt elvyttävämpään suuntaan. Lisävelkaantumista ei pelätä, vaan rahaa käytetään edessä häämöttävän taantuman torjumiseen. Pääministeri Antti Rinne lupasi torstaina, ettei kenenkään ostovoima pienene eli pyörät halutaan pitää pyörimässä.

Ministeriön esitys myös vie. Liikennepolttoaineiden verotusta kiristetään, samoin tupakka- ja virvoitusjuomaveroa. Niiden voimalla ei budjetin menolisäyksiä rahoiteta, vaan päävastuu on työllisyysasteen nostamisella ja uusien työpaikkojen synnyllä. Jos niissä ei onnistuta, niin leikkauslinja voi palata.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Kommentoidut