Pääkirjoitus: Joulukauppa pamahtaa käyntiin, mutta joulunkin jälkeen on elettävä — Juhlasesonkia ei pidä rahoittaa lainalla ellei ole varma maksukyvystään

Tiina Mansikka

Pääkirjoitus: Joulukauppa pamahtaa käyntiin, mutta joulunkin jälkeen on elettävä — Juhlasesonkia ei pidä rahoittaa lainalla ellei ole varma maksukyvystään

Huomenna on black friday eli musta perjantai, Yhdysvalloista meillekin levinnyt joulukaupan avauspäivä.

Niin verkko- kuin kivijalkakaupat houkuttelevat asiakkaita ostoksille tuntuvilla alennuksilla.

Parhaimmillaan tuloksena on hyviä kauppoja joululahjojen metsästäjille ja kaivattua kassakoneen kilinää myös paikallisille liikkeille.

Antamisen iloa tavoittelevien kannattaa kuitenkin pitää mielessä talouden realiteetit. Onko minulla oikeasti varaa kaikkiin kaavailemiini joululahjoihin?

Nordean tekemän kyselyn mukaan (Finanssimaailma-blogi 13.2.2019) jouluun käytettiin aikuista kohti viime vuonna 460 euroa. Joka kymmenes rahoitti jouluostoksiaan luottokortilla tai kulutusluotolla.

Kun joululahjat ja -ruoka ostetaan juhlakauden alla velaksi, merkitsee se vyön kiristystä tammi-helmikuussa, kun on laskujen maksamisen aika.

Maksuvaikeuksiin tuleekin selkeä piikki pari kuukautta joulun jälkeen (hs.fi 24.11.). Pikavippejä otetaan tammikuussa, kun arkiruokaan ei enää riitäkään rahaa.

Viime vuoteen saakka kaivattua joulurahaa tuli aina joulukuun alussa maksetuista veronpalautuksista. Nyt palautukset maksetaan porrastetusti elo-marraskuussa ja harva laittaa niitä syrjään joulua varten. Se lisää painetta velaksi juhlimiseen.

Lahjojen antaminen ja saaminen on tietysti mukavaa. Niiden määrä ja hintataso on kuitenkin hyvä rajata sellaisiksi, että ne saa maksettua, mieluiten saman tien.

Harva meistä muistaa kirkkaasti edes viime jouluna saamiaan lahjoja. Sen sijaan mieleen painuu läheisten kanssa yhdessä vietetty kiireetön aika.

Minna Mäkinen

minna.makinen@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Kommentoidut