Pääkirjoitus: Imatra lämmittää kokonaista kaupunkia risuilla ja männynkävyillä, ja nyt sitä ihmetellään jo maailmallakin

ANU PAKARINEN

Pääkirjoitus: Imatra lämmittää kokonaista kaupunkia risuilla ja männynkävyillä, ja nyt sitä ihmetellään jo maailmallakin

Kuka muistaa vielä maakaasun? Se oli Imatran kaupungin lämmönlähde vielä muutama vuosi sitten. Silloin, kun imatralaiset maksoivat kaukolämmöstään keskimäärin viidenneksen enemmän kuin nyt.

Kun 24 miljoonan euron investoinnit biolämpövoimaan vuonna 2016 valmistuivat, Virasojan voimala etunenässä, niiden odotettiin tuottavan yli 90 prosenttia tarvitusta lämmöstä. Viime vuonna verkostossa olevat imatralaiskiinteistöt lämmitettiin yli 96-prosenttisesti hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Ja vaikka lämmönhintaa on saatu käyttäjille laskettua, jää viivan alle voittoa. Viime vuonna Imatran lämpö -osakeyhtiö tahkosi tulosta puolitoista miljoonaa euroa.

Menestyksekäs muutos fossiilisesta uusiutuvaan polttoaineeseen on huomattu myös maailmalla. Imatran lämpöyhtiön toimintaa on esitelty kuluvan vuoden aikana muun muassa hollantilaisille, ukrainalaisille ja eteläkorealaisille. Päästöjään kipuilevat kaupungit etsivät ilmastoystävällistä vaihtoehtoa. Hakkeesta ja metsäteollisuuden sivutuotteista tuotettu lämpö kun on Imatralla käytännössä hiilivapaata.

Maakaasun kanssa tuskailee naapurissa myös Ruokolahti. Eukkokunnan kaukolämmön hinta on karannut käsistä, eivätkä yritykset myydä koko verkosto ole ottaneet tulta alleen. Raskaasti verotetulla maakaasulla tuotetun kaukolämmön hinta on Ruokolahdella yli kolmanneksen korkeampi kuin Imatralla.

Imatralla maakaasu on varavoimana ja sen osuus kaupungin lämmöntuotannosta enää muutaman prosentin luokkaa. Melkoinen bio-loikka kaupungilta, jonka alueella olevasta putkenpäästä tuodaan maahan koko Suomen maakaasu. Kelpaa siitä maailmalla kertoa.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi