Pääkirjoitus: Raiskauksen käsite laajenee rikoslaissa

Jussi lopperi

Kouvolasta Kuusankoskelle päin kävellyt nainen joutui raiskaus-yrityksen kohteeksi Kolarinmäessä. Hän pääsi hyökkääjältä karkuun.
Kouvolasta Kuusankoskelle päin kävellyt nainen joutui raiskaus-yrityksen kohteeksi Kolarinmäessä. Hän pääsi hyökkääjältä karkuun.

Eduskunta sai naistenpäivänä käsiteltäväkseen lakialoitteen, jolla pyritään laajentamaan raiskauksen määritelmää rikoslaissa. Nykyisen lain mukaan raiskauksen tunnusmerkistö täyttyy, kun pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Eduskunnan naisverkoston aloitteessa siihen lisättäisiin myös suostumuksen puute. Aloitteen on allekirjoittanut 78 kansanedustajaa.

Raiskausta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Silloin laista poistettiin pahennusta herättänyt termi lievä raiskaus. Samassa yhteydessä raiskaukseksi alettiin luokitella sammuneen tai muuten avuttoman ihmisen hyväksikäyttö, missä ollaan jo hyvin lähellä nyt esille nostettua suostumuksen puutetta. Sitä ei silloin kuitenkaan terminä otettu rikoslakiin, koska asiaa pidettiin ongelmallisena.

Näkemykset ovat muutamassa vuodessa muuttuneet aloitteelle suotuisammiksi, mutta ongelmallisuus on edelleenkin olemassa. Miten nimenomainen suostumus pitää ilmaista ja miten suostumuksen puutteesta saadaan oikeudellinen näyttö, jos esimerkiksi väkivallan merkkejä ei ole? Yleisen oikeustajun mukaista on, että suostumus tarvitaan.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esitys asiantuntijaryhmän perustamisesta on tässä yhteydessä paikallaan. Asiaa on syytä selvittää monipuolisesti ja etsiä linjaus, jossa kenenkään oikeusturva ei vaarannu.

Lakialoite sai eduskunnan käsittelyssä laajaa kannatusta. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on raiskauksia koskevissa ratkaisuissaan painottanut suostumuksen puutteen merkitystä. Muutamissa maissa suostumuksen puute on jo otettu rikoslakiin.

Luetuimmat