Pääkirjoitus: Etelä-Karjalan vihreyttä mitataan, kun EU:n koronamiljoonat tulevat jakoon

Kanerva Jalarvo

Pääkirjoitus: Etelä-Karjalan vihreyttä mitataan, kun EU:n koronamiljoonat tulevat jakoon

Koronaviruksen mullistamaa maailmaa työnnetään rahalla kohti uutta. Poikkeuslain rajoitukset sekä ihmisten käyttäytymisen muutos pistivät elinkeinoelämän keväällä polvilleen, ja sitä on kammettu ylös historiallisilla avustuspoteilla. Valtaosa näistä rahoista on sijoitettu yrityksissä uusien toimintojen kehittämiseen.

Samalla päämäärällä jakoon on tulossa myös Euroopan Unionin huima 750 miljardin euron korona-apupaketti, joka runnottiin läpi heinäkuussa. Tämän hetken arvion mukaan EU:n elpymis- ja palautumisväline tuo Suomeen rahoitusta 2,3 miljardin euron edestä. Jaettavana on enemmän EU-rahaa kuin koskaan, luonnehti työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) apupakettia vieraillessaan Etelä-Karjalassa kuun alussa.

Rahojen jakoperusteena on vahvasti vihreään talouteen siirtyminen, mikä istuu mainiosti Etelä-Karjalaan. Maakunta on profiloinut jo vuosia itseään ympäristö- ja ilmastoasioiden kautta. Tuoreita näyttöjä löytyy Imatran puukoulusta ja Lappeenrannan Euroopan vihrein kaupunki –tittelistä lähtien, mutta hankemaailmaan on tarjolla isompiakin kohteita.

Joutsenoon kaavaillun synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksen oheen voisi syntyä vetytalouden ympärille osaamiskeskittymä, jossa puhutaan kymmenien miljoonien eurojen investoinnista. Vesistöjen hyödyntäminen luontomatkailussa helpottuisi Kutilan kanavan myötä. Unohtaa ei voi myöskään teollisuuden saavutettavuutta, jota kaksoisraiteen jatkaminen sekä kiskojen ulottaminen Imatralta valtakunnan rajalle parantaisi.

EU:n koronarahoitus on vielä monella tavalla levällään. Yksityiskohtaiset jakoperusteet ovat vielä komission pöydällä ja lopullinen rahoituskin selviää todennäköisesti vasta lähivuosien aikana. Maakunnan edunvalvojilla onkin lobbauksen aika.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi