Pääkirjoitus: Mansikkalan sateenvarjomies lähti laukalle, mutta parempi niin

Silva Laakso

Pääkirjoitus: Mansikkalan sateenvarjomies lähti laukalle, mutta parempi niin

Monessa Imatran seudun kodissa pysähdyttiin tiistaina vakavien asioiden äärelle. Takana oli aamun hätä Mansikkalan asemieshälytyksestä, joka osoittautui nopeasti väärinkäsitykseksi. Mies kantoi mukanaan pitkää sateenvarjoa. Asiallisesti tilanne oli siis pian ohi, mutta tunnekuohut laantuvat harvoin itsestään. Tälläkin kertaa moni lapsi tarvitsi siihen aikuistaan.

Entä miten aikuiset poikkeuksellisesta tapauksesta selvisivät? Viranomaisille yllättävät tilanteet tarjoavat mahdollisuuden läpivalaista omaa toimintavalmiuttaan. Olennaisinta tietenkin on, että uhat poistetaan ja tilanne normalisoidaan mahdollisimman nopeasti. Kun on iso riski, tarvitaan isot vastavoimat, eikä paikalla olleiden poliisiautojen saati käytettyjen työtuntien määrää tällaisessa tapauksessa ole mielekästä laskea. Kuka tahansa toivoisi hätävarjelun olevan tarpeen tullen liioiteltua, jos kyse olisi itsestä tai esimerkiksi omasta lapsesta.

Aikapäiviä sitten on kääntynyt kuitenkin lehti, jossa viranomainen voi konfliktin jälkeen vetää henkeä ja kertoa vasta sitten, miten asiat menivät. Tietoa tarvitaan välittömästi. Poliisin tviittailusta, koulun Wilma-viesteistä ja Imatran kaupungin nettijutuista huolimatta tälläkin kertaa viidakkorumpu sai aikaan melkoisen huhumyllyn.

Medialukutaito on todellakin arvossaan, mutta hädässä olevan ihmisen käyttäytymistä on myös ymmärrettävä. Mitä reaaliaikaisemmin viranomaiset pystyvät tapahtumista kertomaan, sitä vähemmän jää pelikenttää tiedostamattomalle saati tietoiselle hämmentämiselle.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Kommentoidut