Pääkirjoitus: Nuorten luottamus demokratiaan pitäisi kanavoida äänestysaktiivisuudeksi

Pääkirjoitus: Nuorten luottamus demokratiaan pitäisi kanavoida äänestysaktiivisuudeksi

Eduskuntavaalien lähestyessä huoli nuorten äänestysaktiivisuudesta nousee esille. Alle 25-vuotiaat suomalaisnuoret ovat varsin laiskoja käyttämään äänioikeuttaan. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa vain 47 prosenttia heistä äänesti ja kuntavaaleissa pari vuotta sitten vielä harvempi eli 30 prosenttia vaivautui uurnille.

Aktiivisuuden lisäämiseksi on ehdotettu muun muassa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen, mutta esitys on saanut ristiriitaisen vastaanoton. On kysytty, osaako 16-vuotias vielä käyttää oikeuttaan harkitusti. Seurakuntavaaleissa ikärajaa laskettiin, mutta se ei nuoria innostanut, sillä 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 8,4.

Mahdollisuuksia nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseen silti on. Ylen eilen julkistaman kyselyn mukaan juuri 15-29-vuotiailla on suurin luottamus siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Puheiden ja tekojen välillä on ristiriitaa.

Nuoria ei silti pidä yksin tilanteesta syyllistää. Heidän vanhempansa eivät nimittäin toimi äänestämisessä kovin hyvänä esimerkkinä. Suomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut pitkään laskussa, eikä se voi olla vaikuttamatta nuoriinkin. Politiikkakielteinen ilmapiiri ja poliitikkojen vähättely tuskin myöskään auttavat asiassa.

Toki poliitikot saavat syyttää myös itseään. Poliittinen peli tuntuu nuorista yleensäkin vieraalta, mitä tunnetta viime viikkoina nähdyt sote-uudistuksen vatvominen ja perustuslakitulkinnat ovat varmaankin vain vahvistaneet.

Nuoret kertovat haluavansa vaikuttaa asioihin somen kautta. Se on hyvä, mutta päätökset tekevät vaaleissa äänestäjien valitsemat edustajat.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut