Pääkirjoitus: Ensilumen latu on hiihtoniilolle kultaakin kalliimpi, mutta tässä sadetta pidellessä on ihan ymmärrettävää kysyä, onko siinä mitään järkeä

ANU PAKARINEN

Ensilumen latua rakennettiin Ukonniemeen lokakuussa.
Ensilumen latua rakennettiin Ukonniemeen lokakuussa.

Lokakuun puolessa välissä Imatralla esiteltiin merkkitekoa. Jo vuosia Ukonniemeen vedetty ensilumen latu tehtiin poikkeuksellisesti yli viiden kilometrin pituisena ja avajaisissa tunnelma oli sen mukainen. Ladun varteen oli räätälöity jääveistoksia ja päivän kisalähtöjä seurasi satapäinen yleisö.

Talvi teki kuitenkin tepposet. Avajaissesongin jälkeen latua ei olla saatu täysimittaiseksi. Tällä hetkellä käytössä on heikkokuntoinen parin kilometrin osuus.

Latu ei synny itsestään. Imatran kaupungin omistama kiinteistö- ja aluepalveluyhtiö Kipa on käyttänyt kunnossapitoon työtunteja jopa siinä määrin, että tekemistä on pitänyt muualla karsia. Esimerkiksi ulkojäiden tekoon Imatralla ei muutaman päivän pakkasten vuoksi ole lähdetty.

Kun Uutisvuoksi lokakuussa kartoitti kaupungin kustannuksia liikuntapaikoillaan, ensilumen ladulle annettiin kaupungintalolta hinta. Suoraan kaupunginhallituksen hyppysissä olevan ladun tekemiseen käytetään tuon tiedon mukaan vuodessa vajaat 150 000 euroa, josta reilun kolmasosan arvioitiin palaavan lipunmyyntinä kaupungin kassaan. Samalla maksettavaa jää esimerkiksi jäähallin ja muiden ulkoliikuntapaikkojen pyörityksestä reilut kaksi miljoonaa euroa. Urheilutalon ja uimahallin hinta kaupungille on 1,2 miljoonaa euroa.

Onko latu siis kallis vai ei? Juuri tällaisena talvena tykitetty latu on herkkua hiihdon harrastajalle. Kun maa on muuallakin Suomessa musta, myös kaupungin hamuamat leireilijät löytävät Imatralta puitteet lajilleen.

Mutta ilmasto on lämpenemään päin. Tiliä tästäkin kaudesta on syytä tehdä varsin avoimesti. Siten sadetta pitelevät veronmaksajat pääsevät arvioimaan, millainen järki sillä on.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat