Pääkirjoitus: Sote-uudistus vaikuttaa yhä myös Eksoteen

Katja Juurikko

Pääministeri Juha Sipilän johtama porvarihallitus kaatui lopulta epäonnistuneeseen ja ylisuureen sote-uudistukseen. Vaikka uudistuksesta puhuttiin edellisellä vaalikaudella kyllästymiseen saakka, sen tarve ei ole poistunut.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila linjasi keskiviikkona ministeriön tavoitteita soten jatkolle. Edellinen hallitus ajoi 18 maakunnan mallia, mutta Varhila nostaa jälleen esille linjauksen 5-12 sote-alueesta. Sama linjaus ministeriön virka-arviossa oli jo vuonna 2015.

Vaikka Eksote on oman toimintansa järjestämisessä ollut käytännössä pioneerin asemassa, sen toiminnan jatkuminen nykyisellään voi hyvinkin muuttua. Eksote on yksi pienimmistä ja tehokkaimmista alueista, mutta se on silti rahoitusongelmissa.

Etelä-Karjalassa onkin syytä varautua, että uusi demarivetoinen hallitus muuttaa aiempia sote-linjauksia. Ne voivat johtaa tulevaisuudessa nykyistä suurempiin sote-alueisiin. Toisaalta kokoomus esitti vaalikamppailun loppumetreillä mallia, joka perustuu nykyisiin alueisiin ja vahvempien järjestäjien muodostumiseen vapaaehtoiselta pohjalta.

Etelä-Karjalalle hallinnollisia järjestelyitä tärkeämpää olisi varmistaa sote-palvelujen kestävä rahoitus. Suomen köyhimmät kolkat ovat jo nyt eriarvoisessa asemassa palvelujen järjestämisessä. Edellisen hallituksen sote-viritelmä sai monet rukkaset perustuslakivaliokunnalta. Pienempään rooliin siinä keskustelussa jäi se, ettei nykyinenkään tilanne ole perustuslain näkökulmasta täysin ongelmaton.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut