Pääkirjoitus: Etelä-Karjala kaipaa uutta elämää — Syntyvyyden lasku on yhteinen huoli

Ismo Pekkarinen

Pääkirjoitus: Etelä-Karjala kaipaa uutta elämää — Syntyvyyden lasku on yhteinen huoli

Etelä-Karjalassa vuoden ensimmäiset lapset ovat syntyneet. Uusi elämä on aina tervetullut ja iloinen asia.

Etelä-Karjalassa iloon on poikkeuksellisen paljon syitä, sillä syntyvyys on laskenut viime vuosina huolestuttavaa vauhtia. Esimerkiksi Imatran seudulla ei tänä vuonna ollut keskussairaalan tietojen mukaan perjantai-iltapäivään mennessä syntynyt ensimmäistäkään lasta.

Etelä-Karjala ei ole ongelmien kanssa yksin. Syntyvyys on vähentynyt Suomessa huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2017. Kehitys uhkaa jatkua. Lisäksi alueellisessa tarkastelussa hienoinen väestönkasvu on vain muutamien kaupunkien onni.

Alhainen syntyvyys vaikuttaa väestönkasvuun ja huoltosuhteeseen. Yhteiskunnan palveluja ylläpitävän työssäkäyvän väestön määrä vähenee, kun syntyvyys laskee ja suomalaiset ikääntyvät. Etelä-Karjalassa väestökehitys on jo johtanut siihen, että esimerkiksi it-alalla ja konepajoilla kärvistellään työvoimapulassa.

On tärkeää, että asiasta puhutaan, mutta synkistelystä katseet on käännettävä nopeasti tuleviin toimenpiteisiin. Etelä-Karjalassa on puhuttu paljon vetovoimasta ja uusista työpaikoista. Rajan, yliopiston ja Saimaan potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimenpiteitä tarvitaan myös valtakunnan tasolta. Hallitus ei päässyt sopuun työn ja perheen yhteensovittamista helpottavasta perhevapauudistuksesta. Se on yksi seuraavan hallituksen tehtävistä hallituspohjasta riippumatta.

Yleisen keskustelun ilmapiiristä on tulkittavissa, että lasten hankkimiseen liittyvät riskit ja vaivat korostuvat. Myös keskustelu maahanmuuton potentiaalista hukkuu erityisesti sosiaalisessa mediassa uhkakuvien rakenteluun.

Luetuimmat