Pääkirjoitus: Saimaan kanava sai alkusysäyksen, mutta syksyksi jäi vahdittavaa – Kuntapuolella toiveikkuutta ja huolia

Hallituksen tiistaina julkaisema massiivinen lisätalousarvio on historiallisen suuri. Se vastaa akuuttiin elvytystarpeeseen ja kuntien ongelmiin koronakriisin keskellä, mutta lisää huomattavasti valtion velkaa.

Etelä-Karjalassa tunnelmat ovat kaksijakoiset. Mukana on toiveikkuutta ja lupauksia isommista rahoista, mutta hienoinen pettymys siitä, että Saimaan kanavan sulkujen pidentämisen rahoitus ei ole vielä maalissa.

Väylähankkeisiin jaettiin rahaa yhteensä noin 400 miljoonaa euroa eri puolille Suomea. Saimaan kanavalle rahaa tuli viisi miljoonaa euroa. Summa kuulostaa pieneltä. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan eteläkarjalainen puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) vakuutteli Etelä-Saimaan haastattelussa, että jatkorahoitus on tulossa.

Hyvä niin. Tämä tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että hankkeen etenemistä pitää seurata tarkoin, ettei se lipsahda poliittisissa pudotuspeleissä pois rahoituskohteiden joukosta.

Kanava on tärkeä erityisesti Etelä-Karjalan saavutettavuudelle. Varsinkin vientivetoinen suurteollisuus tarvitsee monipuoliset ja kehittyvät väylät maailmalle.

Kuntapaketti oli hallituksen väylähankkeita suurempi. Kuluvan vuoden veronmenetyksiä korvaava paketti tuo valoa kuntatalouteen lyhyellä aikavälillä. Epävarmuudessa eläneet Lappeenranta ja Imatra selviävät paketin avulla hyvin koronaviruksen tuomista menetyksistään.

Näköpiirissä on silti huolia. Koronavaikutukset ulottuvat tätä vuotta pidempään ja koko julkinen sektori velkaantuu vauhdilla. Tämä kuntien ja valtion välinen taakanjako on ratkaisematta.

Hallituksen päätösten joukossa on mielenkiintoinen 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti lapsille ja nuorille. Paketin avulla pyritään muun muassa ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Rahalla on varmasti käyttöä myös Etelä-Karjalassa.

harri.manskinen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat