Pääkirjoitus: Kansalaispalvelus voisi vastata muuttuneen turvallisuuskäsityksen haasteisiin

Pekka Sipola/AOP

Tuore puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo Lännen median lehtien julkaisemassa haastattelussa, että hallitus selvittää naisille tarkoitettua 2–3 kuukauden kansalaispalvelusta. Kaikkosen mukaan tarkoituksena on löytää soveltuvia tehtäviä ja malli, joka voisi hyödyttää Suomen puolustusta.

Ajatus ei ole uusi. Nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esitti jo vuonna 2015 pakollisen asevelvollisuuden korvaamista kansalaispalveluksella. Haaviston mallissa koulutus sisältäisi aluksi yhteisiä asioita, kuten väestönsuojelu- ja ensiaputaitojen opiskelua. Sen jälkeen palvelus haarautuisi aseelliseen varusmiespalvelukseen ja toisaalta sellaiseen koulutukseen, joka vastaisi nykyistä siviilipalvelusta.

Hallitusohjelman malli on siis paljon suppeampi kuin Haaviston, mutta askel oikeaan suuntaan. Turvallisuuskäsitys on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Perinteisten uhkien tilalle on tullut ja tulee jatkuvasti uusia, kuten kyberhyökkäykset, taloudellinen painostus tai ilmastonmuutos, joita asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä ei enää pysty torjumaan. Kansalaispalvelus, johon myös naiset osallistuisivat, voisi vastata tähän haasteeseen paremmin. Näin myös saataisiin koko ikäluokan osaaminen ja potentiaali Suomen puolustuksen käyttöön.

Kansalaispalvelus ei siis mitenkään korvaisi asevelvollisuusarmeijaa vaan täydentäisi sitä. Puolustusvoimatkaan ei enää tarvitse niin suurta reserviä kuin aikaisemmin. Kansalaispalvelus antaisi niillekin nuorille mahdollisuuden palvella Suomen puolustusta, joille sotaväki ei löydä järkevää käyttöä tai jotka eivät haluaa kantaa asetta.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut