Pääkirjoitus: Kunnantalolla ja Laatokassa on juhlat — Hiitolanjoen kalakaista tuli jälleen pykälän lähemmäs

Kai Skyttä

Rautjärven Simpeleeltä Venäjälle virtaavassa Hiitolanjoessa on Suomen puolella kolme voimalaitosta.
Rautjärven Simpeleeltä Venäjälle virtaavassa Hiitolanjoessa on Suomen puolella kolme voimalaitosta.

Laatokasta Hiitolanjokeen halajavat kalat saivat perjantaina hyviä uutisia. Vaasan hallinto-oikeus asettui tukemaan kutumatkoille rakennettavia teitä, joilla vaelluskalojen luontaiset retket ohjataan ohi jokeen rakennettujen voimaloiden. Kantansa hallinto-oikeus ilmaisi hylkäämällä energiayhtiö Hiitolanjoen voiman valituksen kalateitä peräävästä päätöksestä.

Kalojen kanssa tyytyväisiä ollaan myös Rautjärven kunnantalolla. Kunta on jo pitkään panostanut Hiitolanjoen matkailulliseen kehittämiseen, jossa Laatokan järvilohen ja järvitaimenen nousulla on ollut iso rooli. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö otti ison askeleen viime vuonna, kun se lunasti itselleen Lahnasenkosken voimalan ja käynnisti hankkeen, jolla tähdätään patorakenteiden purkamiseen ja joen ennallistamiseen. Perjantaina myös tämä projekti sai piristysruiskeen, kun maa- ja metsätalousministeriö myönsi toimenpiteisiin rahallista avustusta.

Hiitolanjoen alajuoksulla on kolme voimalaa: Lahnasenkosken, Ritakosken ja Kangaskosken voimalat.

Moni näkisi kaikki joen patorakenteet purettuina, ja se lienee myös tulevaisuutta jollakin aikajänteellä. Totta on kuitenkin, että kyse on uusiutuvasta vesivoimasta, jolla tuotetaan jatkuvasti energiaa. Vaikka määrät ovat valtakunnan mittapuussa vähäiset, ovat ne mallikas askel kohti hiilineutraaliutta.

Voimalayhtiö ei siis sinnittele kiinni vesivoimaoikeuksissaan kiusallaan. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja nyt vaakakupissa painavat muut tekijät. Kolmen voimalan energiantuotannosta saatu arvo ylittyy arvioiden mukaan jopa puolella, kun sitä verrataan vapautetun joen kalataloudellisiin hyötyihin ja luontomatkailutuloihin.

Mari Pajari
mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Luetuimmat

Kommentoidut