Taukojumpasta tuli osa arkea

Mika Strandén

Ihmiset toimistotuoleihinsa naulinnut istumatyö on synnyttänyt kokonaisen hyvinvointimarkkinan. Fyysisen terveyden kanssa työskenteleviä ammattikuntia tuskin riittäisi isoihin ja pieniin kirkonkyliin nykyisiä määriä, jos kansakunnan hyvinvointia vietäisiin yhä eteenpäin ruumiillisen työn voimin. Lihaksisto on tehty liikkumaan, minkä kriteerejä ei valtaosan moderneista työpaikoista täyttävä näppäimistön naputus täytä.

Fyysisiä ponnistuksia sisältävä työkään ei silti ole automaatti. Vaikka palomiesten ammattiin kuuluvat äärimmäiset voimainkoitokset, liittyy toimenkuvaan myös pitkiä odotusaikoja ja valvomista. Tämä kaikki rasittaa sekä ruumiillista että henkistä kuntoa ja työväen kunnossa pitäminen on kuulunut perinteisesti palolaitoksien arkeen.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on otettu tästä vielä yksi askel eteenpäin ja tehty hyvinvoinnin edistämisestä rakenteellista. Työntekijöiden ja työnantajan yhteisellä sopimuksella on kerätty toiminnasta säästöjä, jotka on käytetty henkilöstön hyväksi. Tulokset ovat vaikuttavia. Monen muun hyvän asian lisäksi henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt ja jopa sijaisten tarve on vähentynyt.

Työelämäpalkinnon saanut pelastuslaitoksen toiminta on oiva esimerkki muille työpaikoille. Yhteistyössä rakennetut mallit motivoivat sekä työntekijöitä että työnantajaa. Kun hyvinvointi tuo hyötyjä, sen korostaminen on myös taloudellisesti perusteltua. Jokaisen on itse hoidettava liikkuminen, mutta kannustimia toimintaan nykypäivänä riittää.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.