Pääkirjoitus: Päihdehoitolaitos auttaisi useimpia sakkovankeja enemmän kuin vankila

Hannu Ojala

Pääkirjoitus: Päihdehoitolaitos auttaisi useimpia sakkovankeja enemmän kuin vankila

Sakkojen muuntorangaistuskäytäntö saa voimakasta arvostelua osakseen Helsingin Sanomien laajoissa jutuissa sunnuntaina ja maanantaina. Rikosoikeuden ja vankeinhoidon asiantuntijat pitävät järjestelmää epäoikeudenmukaisena ja esittävät jopa siitä luopumista. Heidän mukaansa sakkovankeus koskettaa lähinnä elämänhallintansa menettäneitä päihdeongelmaisia miehiä, joille vankilaa oikeampi paikka olisi jokin hoitolaitos.

Käytäntöä ollaan kuitenkin päinvastoin laajentamassa. Eduskunta hyväksyi alkuvuonna lain, jonka mukaan vankilaan voi joutua maksamattomista sakoista entistä helpommin. Vuonna 2021 voimaan astuvan lain arvellaan lisäävän sakkovankien määrää noin 600:lla vuodessa nykyisestä noin 1 300:sta. Uusi laki on suunnattu näpistelijöille ja bensavarkaille, joiden lainkuuliaisuuteen sakoilla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta.

Lain kiristämistä ovat vaatineet kauppiaat, jotka ovat kyllästyneet jatkuvaan näpistelyyn ja siihen, ettei teoista käytännössä seuraa mitään rangaistusta. Kauppiaiden turhautuminen on ymmärrettävää, mutta muuntojärjestelmän kritiikillekin on perusteensa. Voi kysyä, onko oikein, että pienestä rikoksesta – toistuvastakin–joutuu vankilaan, kun paljon törkeämmästä rötöksestä voi selvitä ehdonalaisella.

Toisaalta yleisen oikeustajun näkökulmasta rikollisesta teosta pitää seurata jotakin. Kun kyse on usein päihdeongelmaisista, voisi pohtia, täyttyisikö ajatus sakkojärjestelmän uskottavuudesta, jos rangaistus hoidettaisiin esimerkiksi pakkohoitoon määräämällä. Se voisi tuottaa kestävämpiä tuloksia. Pakkoa aristellaan, mutta pakollinenhan se on linnareissukin.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Tekstiä korjattu 11.6. kello 10:36. Eduskunta hyväksi lakimuutoksen tänä vuonna eikä viime vuonna, kuten alkuperäisessä tekstissä mainittiin.

Luetuimmat