Pääkirjoitus: Vanhuksista tuli politiikkaa sopivasti vaalien alla

Katja Juurikko

”Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä on harjoitettu”, puuskahti pääministeri Paavo Lipponen eduskunnassa vuonna 2002. Tämä useissa eri yhteyksissä lainattu lausahdus sopii hyvin myös ajankohtaiseen keskusteluun vanhustenhoidon tilasta.

Välikysymyskeskustelussa puolueet kilvan syyttelivät toisiaan, kuka oli tehnyt mitäkin tai jättänyt tekemättä hallituksessa ollessaan. Melkoiselta hurskastelulta kuulostavat väitteet siitä, että vanhustenhoidon ongelmat olisivat paljastuneet vasta nyt Esperi Caren tapauksessa. Kansanedustaja, joka näin sanoo, on kulkenut joko silmät ummessa tai ei ole lainkaan lukenut lehtiä. Vanhukset itse tai heidän omaisensa ovat kertoneet ongelmista vuosien varrella toistuvasti.

Vanhustenhoidon ongelmista uutisoitiin poliitikoille sopivasti juuri eduskuntavaalien lähestyessä. Nyt kaikki puolueet ovat huolissaan asioista, joista omaiset ovat turhaan kertoneet jo vuosikausia.

Esperi Caressa ja muissa hoivakodeissa tulleet tapaukset ovat järkyttäneet kansalaisia. On silti päivänselvää, että poliitikkojen näkyvä tarttuminen kohuun johtuu lähestyvistä eduskuntavaaleista. Oppositiopuolueet näkivät kohussa mahdollisuuden horjuttaa hallitusta ja samalla sote-uudistusta. Yksityisten hoivakotien häikäilemätön toiminta vanhustenhoidossa iskee samalla lommoja kokoomuksen ajamaan sote-palvelujen yksityistämiseen ja valinnanvapauteen.

Vanhustenhoidosta tuli nopeasti politiikanteon väline. Kun eduskunta tänään äänestää opposition välikysymyksestä, niin äänestyksessä ei lopulta ole kysymys vanhustenhoidosta vaan hallituksesta. Näin siitäkin huolimatta, että eduskuntakeskustelussa itse asiasta vallitsi melko suuri yksimielisyys. Hallituksen kaventunut enemmistö voi toki tuoda äänestykseen yllätysmomentin.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset