Hallinto-oikeus torppasi Etelä-Karjalasta tehdyt valitukset uusista kalatalousalueista — Pien-Saimaa pysyy osana Suur-Saimaata ja Ruokolahden pohjoiset alueet osana Puumalaa

Pien-Saimaa halusi olla itsenäinen kalatalousalue. Hauklapin—Syyspohjan—Jukajärven seudun osakaskunnat halusivat kuulua Ruokolahden—Rautjärven—Parikkalan alueeseen.

Hallinto-oikeus torppasi Etelä-Karjalasta tehdyt valitukset uusista kalatalousalueista — Pien-Saimaa pysyy osana Suur-Saimaata ja Ruokolahden pohjoiset alueet osana Puumalaa

Itä-Suomen hallinto-oikeus on joko hylännyt tai jättänyt tutkimatta Pien-Saimaalta ja Ruokolahdelta tehdyt valitukset uusista kalatalousalueista. Päätösten mukaan Läntinen Pien-Saimaa pysyy osana Suur-Saimaan kalatalousaluetta ja Ruokolahden pohjoisosat osana Puumalan kalatalousaluetta.

Valitukset tehtiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) joulukuussa 2017 tekemistä päätöksistä, joissa määrättiin uudet kalatalousalueet käytöstä poistettujen kalastusalueiden tilalle.

Päätös oli tullut osakaskunnille ja kalastusalueelle täytenä yllätyksenä.

Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue valitti hallinto-oikeuteen, koska alue liitettiin uudessa kalatalousaluejaossa osaksi Suur-Saimaata. Kalastusalue vaati, että Läntinen Pien-Saimaa on jätettävä itsenäiseksi kalatalousalueeksi.

Hallinto-oikeus päätti jättää tutkimatta valituksen. Se katsoi, ettei valittajalla ole oikeutta hakea muutosta Varsinais-Suomen ELYn päätökseen.

Ruokolahden pohjoisosien 17 osakaskuntaa halusivat kuulua Ruokolahden-Rautjärven-Parikkalan kalatalousalueeseen, kun ELY päätti niiden kuuluvan Puumalan kalatalousalueeseen.

Ilpo Leskinen

Hallinto-oikeus määräsi Jukajärven kuulumaan Puumalan kalatalousalueeseen. Kemppilän Myllykoski virtaa Jukajärveen.
Hallinto-oikeus määräsi Jukajärven kuulumaan Puumalan kalatalousalueeseen. Kemppilän Myllykoski virtaa Jukajärveen.

Valituksen mukaan ELY:n päätös oli tullut osakaskunnille ja kalastusalueelle täytenä yllätyksenä, eikä asiasta ollut otettu mitään yhteyttä. Päätöksessä oli otettu huomioon vain Etelä-Savon ELYn sekä Puumalan kalastusalueen lausunnot.

Valituksessa todettiin, että Puumalan kalatalousalueen vesialueet ovat laajaa Saimaata, jossa Ruokolahden pienillä vesialueilla on vain vähän merkitystä.

Hallinto-oikeuden mukaan ELY on voinut omalla harkintavallallaan tehdä aluerajauksen.

ELY on perustellut Ruokolahden pohjoisosien liittämistä Puumalan kalatalousalueeseen vesistöjen valuma-aluejaolla sekä vaelluskalojen elinkierrolla. Nämä ovat uuden kalastuslain mukaan keskeisiä asioita, kun uusien kalatalousalueiden rajoja on määritetty.

Läntistä Pien-Saimaata ja Ruokolahtea koskeviin päätöksiin saa valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää valitusluvan.

Kunta- ja maakuntarajojen sijasta vesistöalueiden rajoja sekä vaelluskalojen reviirejä

Vuoden 2016 alussa tuli voimaan uusi kalastuslaki. Uudessa laissa vanhat kalastusalueet korvataan laajemmilla ja vähälukuisemmilla kalatalousalueilla.

Kalatalousalueiden määrityksessä on unohdettu kunta- ja maakuntarajat. Alueet on määritetty ensi sijassa vesistöjen valuma-aluejaon, vaelluskalojen elinkierron, kalastuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen sekä vesienhoitoalueiden perusteella.

Mika Strandén

Käyhkään kanava 
sijaitsee Puumalan ja Suur-Saimaan kalatalousalueiden rajalla.
Käyhkään kanava sijaitsee Puumalan ja Suur-Saimaan kalatalousalueiden rajalla.

Varsinais-Suomen ELYn mukaan uusi Parikkala—Rautjärvi—Ruokolahti-kalatalousalue muodostuu Hiitolanjoen valuma-alueesta, Etelä-Saimaan Haapavedestä ja siihen laskevista Virmutjoen ja Käringin valuma-alueista sekä Venäjän puolelle laskevista Vuoksen vesistön osista.

Valituksenalaiset Lieviskänjoen, Lökkiönjoen ja Myllyjoen-Vehkajärjen valuma-alueet laskevat Muikunselän, Katosselän ja Polosselän suunnilla Saimaaseen. Hauklapin—Syyspohjan pohjoisosien—Jukajärven alueet on ELYn mukaan perusteltua sisällyttää kokonaisuudessaan Puumalan kalatalousalueeseen.

Vaelluskalojen elinkierron vaiheiden huomioimisessa on ELYn mukaan tarkoituksenmukaista, että kaikki Saimaan vesistön suuntaan laskevat pienetkin sivuvedet, joissa ei ole vaellusesteitä, muodostavat yhden kokonaisuuden.

Puumalan kalastusalueella suunnitellaan Lieviskänjoen reitin kunnostusta ja lohikalojen nousumahdollisuuksien palauttamista. ELYn mukaan on perusteltua ja tärkeää, että Lieviskänjoki valuma-alueineen kuuluu samaan kalatalousalueeseen.

Katso uusi kalatalousaluejako tästä linkistä ja täältä. Asiasta kerrotaan lisää täällä.

Kalatalousalueen tehtävät

Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä. Niiden tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu.

Kalatalousalue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka hyväksytään ELY-keskuksessa. Kalatalousalue vastaa suunnitelman toimeenpanosta ja sen vaikutusten seurannasta.

Kalatalousalue hoitaa kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvän tiedotuksen, järjestää kalastuksenvalvonnan sekä kerää seurantatietoja kalastuksesta ja kalakantojen hoitotoimista.

Lisäksi kalatalousalue edistää yhtenäislupa-alueiden muodostamista vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin sekä jakaa viehekalastuksesta kertyneet korvausvarat vesialueen omistajille.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö.

Luetuimmat

Kommentoidut