Kaupallinen yhteistyö | Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy

Jouni Kontiaisenkin mailla Rautjärven Pajarinkylässä sähkölinjan johtokatu leveni 10 metristä 40 metriin

Yli 90 prosenttia maanomistajista on lähtenyt mukaan Imatran Seudun Sähkönsiirron ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan projektiin puista vapaan sähkölinjan rakentamiseksi. Se vähentää sähkökatkojen määrää.

Jouni Kontiainen ei eräröinyt lähteä mukaan Imatran Seudun Sähkönsiirron ja Metsänhoitoyhdistyksen projektiin, jossa sähkölinjojen johtokatuja levennetään 10 metristä 40 metriin.
Jouni Kontiainen ei eräröinyt lähteä mukaan Imatran Seudun Sähkönsiirron ja Metsänhoitoyhdistyksen projektiin, jossa sähkölinjojen johtokatuja levennetään 10 metristä 40 metriin.

Jouni Kontiainen omistaa metsää lähellä kotitaloaan Rautjärven Pajarinkylässä. Hänen maittensa läpi kulkee Imatran Seudun Sähkönsiirron keskijännitejohto.

Vielä tämän vuoden alussa tuon sähkölinjan johtokatu oli 10 metriä leveä. Lumisina talvina, kuten viime talvena, puut uhkaavat taipua ja kaatua sähkölinjojen päälle, mikä pahimmillaan tarkoittaa sähkökatkoja.

Mutta nyt Kontiaisen mailla kulkeva johtokatu on 40 metriä leveä, eivätkä ympäröivät puut ole enää uhka Kontiaisenkaan talon sähkönsaannille.

– Postissa tuli alkuvuodesta Imatran Seudun Sähkönsiirrolta ja Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistykseltä kirje, jossa tiedusteltiin, saisiko Metsänhoitoyhdistys raivata maillani johtokatua leveämmäksi, Kontiainen kertoo.

Maanomistajien suostuminen johtokadun leventämiseen on täysin vapaaehtoista ja kaadetusta puutavarasta maksetaan korvaus.

– Ei sitä kauan tarvinnut miettiä. Allekirjoitin sopimukset, ja laitoin ne mukana tulleessa kirjekuoressa postiin. Ajattelin, että jos tällä raivauksella on mahdollista vähentää sähkökatkoja ja varmistaa siten omaakin sähköntoimitusta, niin ilman muuta suostun.

Jouni Kontiaisen metsäpalsta oli harvennettu viime kesänä, eikä motolla kestänyt kauaakaan johtokadun leventämisessä. Imatran Seudun Sähkönsiirron liiketoimintajohtaja Tero Karjola on tyytyväinen siihen, kuinka moni metsänomistaja on lähtenyt mukaan projektiin.

Kohtuullinen korvaus

Kontiaisen ei tarvinnut allekirjoituksen ja postituksen lisäksi tehdä itse mitään muuta. Metsänhoitoyhdistyksestä otetaan yhteyttä maanomistajiin ja varsinaisen raivauksen tekijä ilmoittaa tulostaan.

Alkukeväästä motokuljettaja soitti Kontiaiselle ja kertoi tulevansa leventämään johtokatua tämän metsäpalstalle, joka on noin kolmensadan metrin päässä kotipihalta.

– Metsäpalsta oli edellisenä kesänä harvennettu, eikä siinä todellakaan kauan mennyt, kun moto oli jo hommansa hoitanut.

Vaivattomuuden lisäksi Kontiainen on tyytyväinen kaadetuista puista saamaansa hintaan. Kontiaisen mailta kaadetut puut odottavat vielä kelirikon takia kuljetusta pois, ja rahat ehtivät Kontiaisen tilille tämän jutun ilmestymisen aikoihin.

– Korvaus on ihan kohtuullinen, eli hieman keskihintaa suurempi. Ja maanomistaja saa myös odotusarvokorvauksia sekä uudistuskuluja, Kontiainen sanoo.

Kirjeessä kerrottiin myös seikkaperäisesti, miksi Imatran Seudun Sähkönsiirto on aloittanut puista vapaan sähkölinjan rakentamisen. Vaikka Kontiaisen talossa ei Asta- ja Eino-myrskyjen jälkeen olekaan ollut pitkiä sähkökatkoja, on toki hyvä varmistaa, ettei niitä tule tulevaisuudessakaan.

– Ketterän pelissä juttelin toisen kirjeen saaneen metsänomistajan kanssa, ja siihen käsitykseen keskusteluissamme pääsin, että suurin osa kirjeen saaneista oli minun laillani suostunut johtolinjan leventämiseen maillaan. Kaikkien etuhan se on, mitä varmempaa sähköntoimitus on.

Jouni Kontiaisen ei tarvinnut kuin allekirjoittaa postissa tullut sopimus, lähettää se Metsänhoitoyhdistykseen ja odottaa, kunnes moto tuli ja levensi johtokatua. Maksu puutavarasta tulee pankkitilille toukokuun alussa.

Moto kaataa ja mittaa

* Motossa on mittalaite, jolla saadaan mitattua suhteellisen reaaliaikaisesti hakattu puumäärä puutavaralajikohtaisesti (mäntytukki, kuusitukki, koivukuitu, mäntykuitu yms.)

* Motomitalla saadaan selville maanomistajakohtaisesti hakattu puumäärä, ja maanomistajille maksetaan mitan mukaan sopimuksen puunhinnat.

* Eli maanomistajan ei tarvitse odottaa maksua puista siihen asti, kun puutavara on saatu korjattua pois tienlaidasta.

Liiketoimintajohtaja Tero Karjola kertoo, että projekti tulee merkittävästi parantamaan haja-asutusalueiden sähkön laatua.

Sähkökatkot vähenevät ja niiden kesto lyhenee

Mikä puista vapaa sähkölinja on, Imatran Seudun Sähkönsiirron liiketoimintajohtaja Tero Karjola?
– Se on Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan yhteinen projekti, jossa yhdessä maanomistajien kanssa sähkölinjojen reunametsät käsitellään puista vapaiksi. Puuvarmuus saavutetaan leventämällä sähkölinjojen johtoaluetta 10 metristä 40 metriin leventämällä johtoaluetta molemmin puolin 15 metriä. Projekti on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on saavuttaa sähkömarkkinalain vaatimukset säävarmasta verkosta nopeutetusti ja kustannustehokkaasti.

Mitä hyötyä puista vapaasta sähkölinjasta on?
– Projektin avulla teemme säävarmoiksi keskijänniteilmajohdot. Tämä tulee merkittävästi parantamaan haja-asutusalueiden sähkön laatua sekä vähentämään säistä johtuvia ylläpitokustannuksia.

Sähkölinjoja myös kaapeloidaan maahan, miksi Imatran Seudun Sähkönsiirto on valinnut tämän puista vapaan sähkölinjan?
– Olemme uusineet projektiin kuuluvaa keskijänniteilmajohtoa vuosituhannen alkupuolella hyvin paljon, joten se on hyvässä kunnossa ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä vielä vuosikymmeniä. Tällä ratkaisulla voimme hyödyntää nykyisen verkon koko elinkaaren. Teemme toki myös mittavia kaapelointitöitä eri puolilla verkkoaluettamme painottuen tällä hetkellä asemakaava-alueille. Näiden alueiden ilmajohdot ovat elinkaarensa loppupäässä, joten kaapelointi on ko. alueilla parempi ratkaisu.

Puista vapaa sähkölinjaa rakentuu suurimmaksi osaksi yksityisten metsänomistajien maille, ja osallistuminen projektiin on täysin vapaaehtoista. Miten hyvä osallistumisprosentti projektilla on tähän mennessä ollut?
– Projekti on otettu erinomaisesti vastaan metsänomistajien keskuudessa. Osallistumisprosentti on ollut keskimäärin yli 90 prosenttia. Osuutta laskee maisemallisesti tärkeiden kohteiden pois jääminen, esimerkiksi asutuksen lähellä olevia maita ei raivata puista vapaaksi.

Projekti on aloitettu vuoden alussa. Kuinka paljon tuota linjaa on tähän mennessä saatu rakennettua, ja kuinka paljon sitä kaiken kaikkiaan on aikomus rakentaa?
– Läpikäytävän linjan pituus on kaikkiaan 560 kilometriä. Tarkoituksena on operoida kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset runkolinjamme. Tällä hetkellä suunnittelussa on noin 70 km, luvitusvaiheessa noin 70 km, luvittuna 30 km ja kokonaan valmiina on noin 20 linjakilometriä.

Mitä kaikkea johtokadulla tehdään, kun sitä raivataan puusta vapaaksi?
– Ainespuut kaadetaan ja korjataan ja käytetään paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineena. Taloudellisesti vähäarvoisista puista tehdään lähtökohtaisesti tekopökkelöitä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Pienet sekä varttuneet taimikot jätetään kaatamatta ja niille suoritetaan tarvittaessa taimikonhoito.

Puista vapaa sähkölinja -projektin nettisivut

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy