Suklaata, salmiakkia ja pieniä leluja. Aikuisille teetä tai jopa viinipulloja. Joulukalentereita on nykyään kaikenlaisia mutta tiedätkö, mistä ja miten perinne saapui Suomeen? Tänä vuonna kalenterit viettävät 70-vuotisjuhliaan!

Adventtikalenterin idean toi Suomeen partiotytöt tasan 70 vuotta sitten vuonna 1947. Partiotyttöjärjestön johtaja Tessi Fazer ihastui kalenteriin Ruotsissa ja pyysi ystäväänsä Ulla von Wendtiä kuvittamaan sellaisen myös Suomeen. Ruotsin mallin mukaan kalenteri alkoi ensimmäisestä adventista jo marraskuun puolelta.

Samaan tapaan partiolaisten kalenteri laskee yhä päiviä ensimmäisestä adventista. Tänä vuonna ensimmäinen adventtisunnuntai on vasta 3. joulukuuta, mutta kalenteri alkaa kuitenkin jo joulukuun alusta.

Suomalaiset lämpenivät vähitellen

Ensimmäisen kalenterin kuvassa oli piparkakkutalo. Ruskeasävyinen kalenteri ei ollut menestys. Suomalaisilla meni aikaa oppia, mikä järki on avattavissa luukuissa. Partiolaiset jatkoivat kalenterin julkaisemista ja hiljalleen kuviin syntyi omia perinteitä.

Vuosittain kalenterin luukkujen takaa paljastuvat tietyt tutut kuvat: esimerkiksi itsenäisyyspäivänä heiluu Suomen lippu ja Lucian päivänä 13. joulukuuta kuvassa on Lucia-neito. Jouluaattona luukun takana on Jeesus-lapsi.

Monen taiteilijan tyylillä

Partiolaisten adventtikalenteria ovat kuvittaneet monet nimekkäät taiteilijat. Tuttuja suomalaisille ovat esimerkiksi Ulla Vaajakallio, Camilla Mickwitz ja Virpi Pekkala. Mickwitzin tyyli on tuttu monille Pikku Kakkosen katsojille. Hän on animoinut tunnetun varoituksen heikoista jäistä.

Partiolaiset myyvät vuosittain 300 000 adventtikalenteria. Kuvakalentereita useammin suomalaisen perheen jääkaapin ovessa killuu suklaakalenteri. Moni myös askartelee joulukalenterin itse. Alkukankeuden jälkeen suomalaiset siis todellakin ymmärsivät kalenterin merkityksen joulun odotuksessa!