”Ruuvitkin on hankittu kirpputoreilta” — Aino-Kaisa Leskinen remontoi keittiötään vain kierrätystavaraa käyttäen, purku keskeytyi kun raskaus pakotti työt jäähylle

Materiaalin löytäminen on ollut yllättävän helppoa, Leskinen sanoo. Rahaa hän laskee säästäneensä ainakin satoja euroja.

Raimo eerola

Aino-Kaisa Leskistä mietitytti aluksi, tuleeko liitumaalilla maalatusta seinästä liian synkkä. Kun työ valmistui, pelko osoittautui turhaksi. Keittiön yhdellä seinustalla on vielä jäljellä vanhoja keittiön kaappeja.

Aino-Kaisa Leskinen ja Anssi Lonka muuttivat perheineen Kotkan Tiutisessa sijaitsevaan kotiinsa vajaa kolme vuotta sitten. Vuonna 1923 rakennettua omakotitaloa oli remontoitu jonkin verran.

— Tykkäämme vanhasta ja olemme ekologisia. Näimme tässä paljon sellaista, jota voimme muokata omannäköiseksi, Aino-Kaisa Leskinen kertoo.

Sisäkatto oli pyökin värinen, ja keittiön alkuperäinen puuhella oli maalattu ruskeaksi. Edellinen omistaja oli uusinut keittiötä laatoittamalla välitilan ja puuhellan yläpuolella olevaa seinää. Keittiön lattiaan oli asennettu laminaatit, ja kaksi seinää peittyi lähes kokonaan kaappeihin.

Keittiön kaappeja oli maalattu, mutta maalausjälki ei ollut kovin kestävää. Maali repsotti paikoin.

Aino-Kaisa Leskinen aloitti keittiöremontin innokkaasti purkamalla yhdeltä ikkunaseinältä kaapit kokonaan pois.

— Keittiön purku oli käynnissä, kun huomasin olevani raskaana. Oksensin viisi kuukautta putkeen, ja remontti jäi kesken.

Raimo eerola

Leskisen miehen sukulaisilta saadut räsymatot tuovat mummonmökin tunnelmaa keittiöön. Remontti etenee vuoden ikäisen Edvin-pojan ehdoilla.

Kun lapsi syntyi, oli aika jatkaa remontointia. Lapsiperheen arjessa työ etenee pienin askelin. Tilannetta on helpottanut se, että sähköhella ja jääkaappi ovat olleet käytössä koko remontin ajan.

Raskauden aiheuttama viivytys remontointiin pakotti kypsyttelemään ideoita rauhassa, vaikka alussa olikin kova into päästä toteuttamaan suunnitelmia.

— Oli opeteltava siihen, ettei remontilla ole kiire. Nyt edetään rauhassa, eli remonttia tehdään sitten kun ehditään, Aino-Kaisa Leskinen sanoo.

On ollut esineitä, jotka ovat puhutelleet, tai sitten on löytynyt esine, josta on saanut idean.

Vain maalit on hankittu uutena, ulkovarasto osoittautui aarreaitaksi

Periaatteena on tehdä remontti mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaaleilla. Ainoastaan maalit on hankittu uutena. Taustalla on halu säästää luontoa.

— Ruuvitkin on hankittu kirpputoreilta, Leskinen naurahtaa.

— Muutama vuosi on nyt eletty niin, ettei uutta tavaraa ole ostettu.

Sukulaisilta on saatu käytöstä poistuneita räsymattoja, tuoleja ja penkkejä. Osa kalusteista on hankittu vanhan tavaran liikkeistä.

Raimo eerola

Hyllynpidikkeet ja ruuvit on haettu kirpputoreilta.

Ehtymätön aarreaitta on ollut pihalla seisova varastorakennus, jonne edelliset asukkaat olivat jättäneet puutavaraa ja muuta esineistöä. Siellä oli paksua ja leveää lankkua, josta Aino-Kaisa Leskinen aikoo vielä joskus rakentaa työtason keittiöön. Tavaroiden seasta löytyi myös vanha senkki, joka istuu keittiön toiselle ikkunaseinälle, kuin se olisi sinne mittatilaustyönä tehty.

Leskiset maalasivat sisäkaton ja puuhellan valkoiseksi, ja yksi seinä sai pintaansa mustan liitumaalin.

— Pelkäsin, että tuleeko lopputuloksesta synkkä. Mutta sitten ajattelin, että jos menee pieleen, niin sitten menee.

Maalaustyön valmistuttua pelko osoittautui turhaksi.

Säästö satoja euroja

Kierrätystavaralla remontoiminen on Leskisen mukaan sujunut yllättävän helposti. Hän laskee myös säästäneensä satoja euroja remonttikuluissa.

Tavaroiden ikä saa näkyä. Vanhasta ei ole ollut tarkoitus tehdä uutta.

— On ollut esineitä, jotka ovat puhutelleet, tai sitten on löytynyt esine, josta on saanut idean.

Ympäri tilaa ripotellut vanhat maitokannut, lasipurkit, kukat ja muut sisustusesineet antavat tilalle viimeisen silauksen.

Raimo eerola

Verhotanko syntyi vanhoista suksisauvoista.

Erityisesti liitumaalilla maalattu tehosteseinä miellyttää Aino-Kaisa Leskistä sen verran, että hän miettii mustan värin jatkamista myös kahdelle muulle seinälle.

Jos näin tehdään, viimeiseltäkin seinältä lähtevät yläkaapit pois.

— Olen miettinyt avohyllyjen lisäämistä. Liitumaali toisi myös ne hyvin esiin.

Leskinen haluaisi vielä poistaa laminaatit lattiasta ja katsoa, löytyykö alta niin yhtenäinen lankkulattia, että sen voisi jättää näkyville. Hirsitalossa houkuttelisi myös kaivaa ainakin yhdeltä seinältä hirret esiin.

Aivan ensiksi täytyy kuitenkin löytää uusi hella, sillä nykyinen sähköuuni sanoi vastikään työsopimuksensa irti.

— Täytyy alkaa katsella uunia.

Kierrätettyä, tietenkin.

Raimo eerola

Talon edelliset asukkaat pitivät sinistä senkkiä varastossa työkalujen säilytystä varten. Leskisen mies Anssi Lonka puhdisti senkin ja löysi sille paikan keittiön toiselta ikkunaseinältä.

*****

Missä?

Kotkassa Tiutisen saarella Suomenlahden rannan lähettyvillä.

Mikä?

Vuonna 1923 rakennettu omakotitalo, jota edelliset omistajat olivat jonkin verran remontoineet.

Ketkä?

Aino-Kaisa Leskinen ja Anssi Lonka, lapset Ella, 12, sekä vuoden ja viiden kuukauden ikäinen Edvin. Lisäksi talossa asuvat shih tzu -rotuiset koirat Hugo, 3, ja Bella, 2.

Miksi?

Asukkaat haluavat oman persoonansa näkyvän omassa kodissaan. He pitävät vanhasta tavarasta, ja myös ekologisuus on perheelle tärkeää. Leskinen ja Lonka ovat innokkaita sisustajia. He hankkivat heitä puhuttelevaa kierrätystavaraa esimerkiksi ulkomaanmatkoilta, kirpputoreilta ja vanhan tavaran liikkeistä.

Lisäkuvia keittiöstä löytyy Aino-Kaisa Leskisen Kaunis elämä -blogista.

Raimo eerola

Kotkan Tiutisessa sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuonna 1923.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut