Muistokirjoitus: Jorma Flang 1939—2018

  

Jorma Flang
Jorma Flang

”Jaksankohan joulun?”, pohti isämme Jorma Flang joulun alla. Sairaus oli vienyt voimia kiihtyvällä tahdilla jo vuosia. Isä päätti ja jaksoi: hänen elämänpolkunsa päättyi 28.12.2018 Riitta-vaimon ja omien lasten pitäessä kädestä kiinni. Kuten isä toivoi.

Jorma syntyi Viipurissa 8.8.1939. Ensimmäinen evakkomatka alkoi kolmen kuukauden ikäisenä. Myöhemmin Jorma vanhempineen asettui Imatralle Tuulikallioon samaan pihapiiriin monien sukulaisten kanssa. Perhe kasvoi Terttu-siskolla ja Pekka-veljellä.

Liikunta kuului Jorman kiinnostuksen kohteisiin lapsesta lähtien. Lajeiksi valikoitui pesä-, kori- ja lentopallo. Veljesten pelatessa samassa pesäpallojoukkueessa lukkari-Pekan ja ykkösvahti-Jopen harjoitukset jatkuivat myös kotona. Myöhemmin Joppe toimi pesäpallotuomarina pääsarjatasolla.

Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen oli Jopen elämäntehtävä. Aktiivinen toiminta luottamustehtävissä Tainionkosken Tähdessä, Etelä-Karjalan liikunta ja urheilussa ja TUL:n Saimaan piirissä huomioitiin presidentin ja opetusministerin ansiomerkein.

Koko 45-vuotisen työuransa Joppe teki Imatran kaupungin palveluksessa. Nuoremmasta kartoittajasta tuli mittaustyön johtaja ja viimeisinä vuosina työsuojelupäällikkö. Hän toimi kunnallispolitiikassa ja eri luottamustehtävissä.

Elämänsä rakkauden, Riitan, Joppe vei vihille 1966 ja liitto kesti koko elämän. Tytär syntyi 1967 ja poika 1972. Lempeä isä opetti lapsilleen ja kolmelle lapsenlapselleen omia elämänarvojaan: toisista ihmisistä huolehtiminen, suvaitsevaisuus, vieraanvaraisuus, luonto, liikunta, perhe ja asioiden selvittäminen puhumalla. Liekö Gordonin perhekoulu vahvistanut Jopen luontaisia taipumuksia?

Aktiiviseen elämään mahtui mökkeilyä Saimaan rannalla, metsän antimien hyödyntämistä ja kalastamista, joita hän opetti suvun lapsille. Jopen rauhallisuus ja huumori herättivät lapsissakin luottamusta.

Hänen eläköityessään valitsemat kiitossanat soveltuvat elämänohjeeksi jälkipolvillekin.

”Ei onni ole mikään sattuma, joka valahtaa taivaasta kuin rankkasade kesäpäivänä. Se tulee ihmisen luo vähitellen sen mukaisesti, miten hän suhtautuu elämään ja ympärillä oleviin ihmisiin. Onni karttuu jyvä jyvältä, osanen täydentää toistaan.” (Tsingis Aitmatov)

Susanna Knuuttila ja Tero Flang

Kirjoittajat ovat Jorma Flangin lapset

Luetuimmat