Muistokirjoitus: Rauno Mäntylä

Muistokirjoitus: Rauno Mäntylä

Ylimestari Rauno Aatos Johannes Mäntylä syntyi uudenvuoden aattona 1933 Forssassa. Hän kuoli lyhyeen sairauteen 6.9.2019 kotikaupungissaan Imatralla.

Rauno oli kolmilapsisen perheen esikoinen. Sota kosketti Raunon perhettä häneen ollessaan 7-vuotias isän kaaduttua rintamalla.

Rauno eli nuoruutensa syntymäkaupungissaan. Hän valmistui sahateknikkokoulusta hyvin arvosanoin 1958. Samana vuonna hän avioitui Lahjan kanssa.

Seuraavana vuonna Rauno ja Lahja muuttivat Kotkaan, josta Rauno sai työpaikan Hietasen sahalta. Perheeseen syntyi kolme lasta, joista esikoistytär menehtyi pian syntymän jälkeen. Poika Tapio ja tytär Leena syntyivät Kotkassa.

Vuonna 1965 perhe muutti Imatralle, kun Rauno sai uuden työpaikan Enso-Gutzeit osakeyhtiön Kaukopään tehtaalta. Asunnon Mäntylät saivat tehtaan vieressä sijaitsevalta Pomolanmäeltä. Myöhemmin Mäntylät asuivat Niskalammella, josta eivät enää muuttaneet.

Työpaikkana Raunolla oli aina puunkäsittely, vaikka vuosikymmenten aikana puunkäsittelyn tavat ja paikat muuttuivat lähes kymmenen vuoden välein.

Työssään Rauno oli jämerä, rehti ja oikeudenmukainen. Hän kuunteli alaistensa huolia ja pyrki löytämään ongelmiin tyydyttävän ratkaisun. Hänen ohjeensa olivat lyhyet, selkeät ja yksiselitteiset. Raunon kanssa oli helppo työskennellä.

Eläkkeelle jäätyään Raunolla riitti enemmän aikaa lapsille ja lastenlapsille. Paitsi omat, myös lukuisat kummilapset ja – Lahjan toimiessa perhepäivähoitajana – hoitolapset saivat tuntea Raunon isällisen turvan. Lastenlapset Iiro, Niklas, Tuukka ja Tuuli olivat hänelle erityisen läheisiä, onnen ja ilon aiheita

Mäntylät tekivät useita matkoja Karjalan kannakselle muun muassa Lahjan kotiseudulle Muolaan ja itärajan lähialueiden sotahistoriallisille paikoille. Kun matkaa tehtiin omalla autolla, Lahja ajoi ja Rauno oli kartanlukija.

Reserviläistoiminta oli Raunolle mieluisa harrastus, johon hän osallistui 70-luvulta asti. Rauno luki paljon varsinkin sotahistoriallista kirjallisuutta. Isänmaa oli hänelle tärkeä. Raunon harrastuksiin kuului myös keilailu.

Huumorintajuisena ja myötätuntoisena ihmisenä Raunolla oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri.

Hidas hämäläinen Rauno ja vilkas karjalainen Lahja olivat toisiaan täydentävä onnellinen pari.

Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä.

Seppo Skyttä

Kirjoittaja on Rauno Mäntylän työkaveri

Luetuimmat

Kommentoidut