Oletko kuullut voittajatunnista, joka alkaa aamuviideltä ja antaa lentävän lähdön päivääsi? Unitutkija muistuttaa, etteivät kaikki ole aamuihmisiä: ”Mikään rutiini ei ole hyväksi, jos se kerryttää univelkaa”

Johtajuusvalmentaja Robin Sharma aloittaa päivänsä hikoilemalla, hiljentymällä ja opiskelemalla — ja kehottaa muitakin tekemään samoin. Toimittaja Elina Iiskola kokeili menetelmää kolme viikkoa.

Juha Rika

Oletko kuullut voittajatunnista, joka alkaa aamuviideltä ja antaa lentävän lähdön päivääsi? Unitutkija muistuttaa, etteivät kaikki ole aamuihmisiä: ”Mikään rutiini ei ole hyväksi, jos se kerryttää univelkaa”

Olen aina ollut enemmän aamu- kuin iltavirkku. Herään normaalisti kuuden seitsemän välillä.

Nyt olen ottamassa vastaan haasteen. Yritän kolmen viikon ajan herätä ennen kukonlaulua ja ottaa kanadalaisen Robin Sharman kehittämän ”voittajantunnin” haltuun.

Johtajuusvalmentaja Sharma on kirjoittanut 5 am club -kirjan, jossa hän kannustaa ihmisiä heräämään aamuviideltä. Sharma kutsuu ensimmäistä hereilläolotuntia voittajantunniksi.

Tunti jaetaan kolmeen osaan. Ensin on tarkoitus harrastaa 20 minuuttia hikiliikuntaa, kuten käydä juoksemassa. Seuraavaksi meditoidaan tai kirjoitetaan esimerkiksi päiväkirjaa. Viimeiset parikymmentä minuuttia opiskellaan jotakin uutta.

Sharman mukaan tällä metodilla pitäisi saada energinen alku päiviin. Menetelmää pitäisi kokeilla 66 päivää, jotta siitä tulee rutiini.

AOP

Robin Sharma on tottunut puhumaan paremmasta elämästä suurille yleisöille.
Robin Sharma on tottunut puhumaan paremmasta elämästä suurille yleisöille.

Ensimmäinen viikko

Marraskuisena sunnuntai-iltana olen samaan aikaan jännittynyt ja innoissani.

Sharma herää itse varttia vaille viisi, jotta hän ehtii juoda kupin kahvia ja tehdä muut aamutoimet jo ennen viittä. Panen oman herätyskelloni herättämään kello 4.50. Asettelen juoksuvaatteet eteisen tuolille, levitän joogamaton työhuoneeni lattialle ja nappaan Karita Tykän Hyvä elämä -kirjan kirjapinosta. Menen sänkyyn tunti aikaisemmin kuin yleensä eli kello 22, mutta pyörimiseksihän se menee: arvelen nukahtaneeni kello 23.

Vaikka maanantaiaamu on kolea ja sateinen, herään virkeänä. Juon lasin vettä, harjaan hampaat ja kiskon juoksuvaatteet päälle.

Juha Rika

25258559.jpg

Juoksulenkin jälkeen on ihana olo. Meditoinnin sijaan päätän tehdä joogamatolla muutaman aurinkotervehdyksen. Seuraavaksi luen kirjaa ja juon aamukahvia.

Tuntuu oudolta, miten paljon olen saanut aikaan kuuteen mennessä.

Torstaina totuus iskee kasvoja vasten. Olen nukahtanut edellisenä ilta vasta kello 23, vaikka menin sänkyyn jo yhdeksältä. Väsyttää vietävästi. Koiranikin katsoo minua peiton alta eikä suostu lähtemään kanssani aamulenkille. Teen rutiininomaisen juoksulenkin, muutaman aurinkotervehdyksen ja lopuksi luen kirjaa kahvia nautiskellen.

Olo on lopulta ihan hyvä, vaikka unimäärä jäikin liian vähäiseksi.

Toisella viikolla olen töissä iltavuorossa, joka päättyy kello 21.30. En saa yhtenäkään iltana ennen puolta yötä unen päästä kiinni. Iltavuorojen jälkeen menee oma aikansa rauhoittumiseen.

Aikaiset aamuherätykset tuntuvat poikkeuksetta rankoilta viiden tunnin unien jälkeen.

Herään joogamatolta kahdeksalta aamulla. — Elina Iiskola

Toinen viikko

Tiistaina päätän aurinkotervehdysten sijaan tehdä puhelimeni sovelluksen kautta ohjatun meditaation. Herään joogamatolta kahdeksalta aamulla.

Päätän olla loppuviikon armollisempi itselleni. Panen kellon soimaan vasta 5.45. Aamukuuden maissa herääminen on paljon helpompaa kuin viideltä, vaikka pientä univajetta on vieläkin. Saan kuitenkin paljon energiaa aamuisista lyhyistä juoksulenkeistä.

Toistan sinnikkäästi uutta aamurutiinia, mutta univelka painaa. Otan tavaksi ottaa pienet päiväunet ennen iltavuoroa. Viikonloppuna en edes pane kelloa soimaan, vaan päätän nukkua univelkani pois.

Herään sunnuntaina vasta yhdeltätoista.

Ennen kuin kolmas viikko alkaa, päätän panostaa tarpeeksi pitkiin yöuniin. Teen sen silläkin uhalla, etten voi joka aamu herätä viideltä. En halua kerätä enää univelkaa. Jostain syystä alan havahtua hereille ennen aamuviittä ilman herätyskelloakin. Koiranikin suostuu lähtemään lenkille mukaan.

Juha RIka

25258558.jpg

Tuntuu hyvältä, kun jo ennen kukonlaulua on liikkunut, rentoutunut ja lukenut mielenkiintoista kirjaa. Otan myös kirkasvalolampun joogamaton viereen ja nautin valosta.

Kirjoitan päiväkirjaani muutamia huomioita: Tämä testi olisi pitänyt tehdä kesällä, kun on valoisaa jo viideltä. Uuden aamurutiinin opetteleminen olisi varmasti helpompaa silloin.

Kolmas viikko

Huomaan, että minulle on luontevaa käydä nukkumaan kello 23 ja herätä noin seitsemän tuntia myöhemmin.

Eräänä aamuna pohdin joogamatolla, että metodi sopii varmasti paremmin niille, joilla on säännölliset työajat. Vuorotyön takia on vaikea mennä nukkumaan samaan aikaan joka päivä. Pidän Sharman metodista, mutta ainakaan tähän elämäntilanteeseen kello viideltä herääminen ei sovi.

Päätän, että tulevaisuudessa teen edes yhden osan Sharman metodista joka aamu: harrastan joko hikiliikuntaa, meditaatiota tai lukemista ennen päivän muita askareita. Saan enemmän aikaan, kun aloitan aamuni tehokkaasti.

Sharmakin myöntää kirjassaan, että ensimmäiset 22 päivää ovat vaikeimmat.

Kaikkia ei voi panna samaan muottiin

THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kaikille ei voi suositella viideltä heräämistä. Samaa mieltä on myös Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilona Merikanto.

Asiantuntijat muistuttavat, että ihmiset ovat luonnostaan joko aamu- tai iltavirkkuja — tai jotakin sen väliltä.

— Puolet taipumuksesta tulee perimästämme ja puolet ympäristöstämme, ja siksi voimme myös muokata unirytmiämme, Partonen sanoo.

Merikannon mukaan ihmisiä ei voi panna samaan muottiin, sillä meillä on erilaiset biologisten toimintojen sisäiset kellot.

— Kullakin on oma joustovaransa unirytmien suhteen. Jos pitkäaikaisesti pakottaa itsensä täysin eri rytmiin kuin on luontevaa, se käy jaksamisen ja terveyden päälle.

Merikanto muistuttaa, että joillekin ihmisille uuden oppiminen on tehokkaampaa, jos sen päälle nukkuu. Siksi aikainen aamu ei ole kaikille parasta mahdollista aikaa opiskella.

Ihmisen unentarve on yleensä 6—9 tuntia

Partosen mielestä mikään uusi aamurutiini ei ole hyväksi, jos se kerryttää univelkaa. Jokaisen olisi hänen mukaansa hyvä selvittää oma unentarpeensa. Se on yleensä 6—9 tuntia.

Tarpeen voi selvittää esimerkiksi pitkällä lomalla, kun aamulla ei ole pakko lähteä mihinkään.

— Ensimmäisistä päivistä ei kannata välittää, koska silloin ihminen nukkuu pois univelkojaan.

Ihminen huomaa nopeasti, mihin aikaan häntä alkaa luonnollisesti väsyttää ja mihin aikaan hän herää.

— Kun aikuinen herää virkeänä eikä hänen tarvitse ottaa päiväunia tai torkkuja, hän yleensä nukkuu riittävästi.

Suurin osa ihmisistä tuntee olevansa väsyneitä kello 22—24.

Aamulla kannattaa tehdä jotakin itselleen mielekästä

Partosen mukaan viiden tunnin yöunet ovat lähes kaikille liian lyhyet. Univaje vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn, kehon stressitasoon, motivaatioon ja uusien asioiden omaksumiseen — kaikkiin kielteisesti.

— Univaje on kuin oravanpyörä. Kun ei ole puhtia, ei jaksa liikkua. Väsyneenä ihminen haluaa usein hiilihydraattipitoista ruokaa, kuten suklaata tai pastaa.

Kolmekymppisenä sisäinen kello alkaa jätättää. Luontainen väsymyksen tunne alkaa tuntua yhä myöhemmin. Siksi olisi hyvä pitää kiinni tavasta, että menee nukkumaan ja herää joka päivä samaan aikaan.

— Vuorotyö on laadukkaan unen kannalta ongelmallista, koska tasaisesta unirytmistä on vaikea pitää kiinni, Partonen sanoo.

Hänen mukaansa joillekin voi sopia liikunta heti herättyä, jos on nukkunut tarpeeksi. Asiaa ei Partosen mukaan liene tästä näkökulmasta tutkittu. Aamulla kannattaa kuitenkin tehdä jotakin itselleen mielekästä.

Jokaisen olisi hyvä pohtia, arvostaako unta tarpeeksi.

— Uni jää usein vapaa-ajan jalkoihin, Partonen sanoo.

Robin Sharma

Kanadalainen johtajuusvalmentaja.

Entinen asianajaja.

Hänen kirjojaan on myyty 15 miljoonaa kappaletta 96 eri maahan.

Herää itse joka aamu kello 4.45.

Luetuimmat