Teräsleidit vetää katsojia kuin häkä sekä Imatran että Lappeenrannan elokuvateatterissa — kolme katsojaa kertoo, miksi heidän mielestään elokuva on hyvä

LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa antoi Teräsleideille kolme liekkiä, kulttuurin moniosaaja Minna Mänttäri toivoo naisten ottavan siitä oppia ja Nuijamiehen toiminnanjohtaja Riikka Hjelt-Taponen suhtautuu vanhenemiseen rauhallisemmin nähtyään elokuvan.

Sami Kuokkanen/Helsinki-Filmi

Pamela Tola on ohjannut Teräsleidit ja käsikirjoittanut sen yhdessä Aleksi Bardyn kanssa. Päärooleissa ovat Saara Pakkasvirta (vas.), Leena Uotila ja Seela Sella.
Pamela Tola on ohjannut Teräsleidit ja käsikirjoittanut sen yhdessä Aleksi Bardyn kanssa. Päärooleissa ovat Saara Pakkasvirta (vas.), Leena Uotila ja Seela Sella.

Uudesta kotimaisesta elokuvasta Teräsleideistä oli Strand Lappeenrannassa viikonloppuna ja loppiaisena 12 näytöstä. Niistä puolet eli kuusi oli joko loppuunmyyty tai lähes loppuunmyyty.

Loppuunmyydyt salit selittyy osittain sillä, että Strandissa elokuvaa on esitetty 82 katsojaa vetävässä 3-salissa, koska suurin, 239-paikkainen 1-sali on varattu joulunajan suurimmalle hitille, Frozen 2-animaatiolle ja 2-sali Tähtien sodalle. Mutta varsinainen selitys on itse elokuva: Teräsleidit keräsi avajaisviikonloppunaan ja loppiaismaanantaina yhteensä lähes 40 000 katsojaa.

Myös Imatran Bio-Vuoksessa Teräsleidit on lähtenyt vetämään Sanna Ilosen mukaan tosi hyvin.

— Maanantai-iltaan mennessä meillä oli ollut neljä näytöstä ja 477 ihmistä nähnyt Teräsleidit Bio Vuoksessa. Koska meille mahtuu saliin 302 ihmistä, näytökset eivät ole olleet loppuunmyytyjä. Meidän salimme on suurimpien yksityisten elokuvateattereiden salien joukossa.

Teräsleidit ampaisi ensi-iltaviikollaan suoraan Finnkinon teattereiden kolmanneksi katsotuimmaksi elokuvaksi. Se on kova saavutus, sillä ykkössijalla on suosittu animaatio Frozen 2 ja kakkosena Tähtien sota: Episodi IX.

— Kotimaista elokuvaa on kaivattu, ja nyt sellainen saatiin. Eivätkä Teräsleidejä käy katsomassa vain eläkeläiset ja naiset vaan aivan kaikenikäiset ihmiset, Finnkinon Strand Lappeenrannan teatteripäällikkö Kirsi Mikkilä kertoo.

Sami Kuokkanen/Helsinki-Filmi

Onko vanhan naisen ja nuoren miehen soidinmenot tabuja rikkovaa komiikkaa, feminismiä vai vain käänteistä sovinismia?
Onko vanhan naisen ja nuoren miehen soidinmenot tabuja rikkovaa komiikkaa, feminismiä vai vain käänteistä sovinismia?

Astetta rankempi automatka

Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit kertoo kolmen eläkkeellä olevan siskoksen astetta rankemmasta matkasta. Heistä yksi, Inkeri (Leena Uotila) on kumauttanut miestään paistinpannulla, kaivaa puutarhaan haudan ja lähtee hakemaan apua isosiskoiltaan Raililta (Seela Sella) ja Sylviltä (Saara Pakkasvirta).

Aviomiehensä vuosia jatkuneen tyrannian alle nujertunut Inkeri päättää lähteä etsimään lapsuudenkodistaan todisteita sille, että hänet on pakotettu avioliittoon, koska hän haluaa löytää tulevaan oikeudenkäyntiin lieventäviä asianhaaroja. Todisteita ei kotitalosta löydy, mutta matkalta ja kotiseudulta löytyy paljon muuta.

Sivujuonena elokuvassa on Inkerin yllätyssynttäreiden järjestely. Tytär (Pirjo Lonka) vetää juhlien järjestelyissä hermonsa kireimmilleen, mikä takaa, että juhlista tulee ikimuistoiset.

Tähtiä kahdesta neljään

Elokuva on saanut sekä ylistäviä että vähemmän mairittelevia arvioita ja tähtiä kahdesta neljään.

Helsingin Sanomien kriitikko Miska Rantasen arvion otsikko Ryppyiset mummot panevat ranttaliksi juomalla viinaa ja harrastamalla seksiä oli monen mielestä liian kärjistetty ja elokuvan sisältö huomattavasti monimuotoisempi kuin otsikko antaa olettaa.

Elokuvaa on ylistetty näyttelijöidensä, mustan huumorin ja tabujen rikkomisen takia, ja sitä on kuvailtu ihanan räävittömäksi ja sopimattomaksi. Toisaalta sen on sanottu olevan naisten Luokkakokous, jossa haetaan helppoja nauruja alatyylisellä ilmaisulla ja joka ainoastaan kääntää sovinististen elokuvien sukupuoliroolit päälaelleen.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa, lappeenrantalaisen kulttuurielämän monitaituri Minna Mänttäri ja kulttuuritila Nuijamiehen toiminnanjohtaja Riikka Hjelt-Taponen ovat kehuneet elokuvaa Facebookissa. Kysyimme heiltä, miksi he pitivät Teräsleideistä.

Mika Strandén

Riikka Hjelt-Taponen ei nauranut viinan juonnille tai nuorten miesten panemiselle, vaan häntä kosketti Teräsleidine sekä eletty että parhaillaan elämä elämä.
Riikka Hjelt-Taponen ei nauranut viinan juonnille tai nuorten miesten panemiselle, vaan häntä kosketti Teräsleidine sekä eletty että parhaillaan elämä elämä.

Herkulliset roolit hykerrytti

"Tykkäsin Teräsleideissä siitä, että vaikka ajatuksen tasolla on selvää, että myös vanhat naiset tekevät elokuvassa kuvattuja asioita, on eri asia nähdä se omin silmin. Ei miuta naurattanut viinan juonti tai nuorten miesten paneminen sinällään, vaan se kaikki eletty elämä, elämä nyt ja myös melko raadollinenkin sanailu sisarusten kesken. Miten totta se oli.

Ja tietysti hykerrytti se, että iäkkäämmille naisille oli kirjoitettu herkulliset roolit. Koska mahdollisesti oon joku päivä vanha nainen, tuntuu ajatus siitä piirun verran lohdullisemmalta, kun verkkokalvoille on syöpynyt Saara Pakkasvirran ja Samuli Niittymäen soidinmenot."

RIIKKA HJELT-TAPONEN, kulttuuritila Nuijamiehen toiminnanjohtaja

Marko Kivinen

Minna Mänttäriei katsonut Teräsleidejä komediana vaan koskettavana draamana.
Minna Mänttäriei katsonut Teräsleidejä komediana vaan koskettavana draamana.

Aidosti koskettava tarina

"Menin katsomaan elokuvaa hyvin ristiriitaisin odotuksin. Lähtöasetelma mietitytti: jonottaisinko lippuja, jos tämä olisi elokuva kolmesta vanhasta miehestä, jotka lähtevät karkumatkalle dokaamaan ja iskemään nuoria naisia, kun yksi on kalauttanut vaimoaan paistinpannulla päähän? Onko se on muka jotenkin eri asia, kun asialla ovat naiset? Tai että, miksi se on komediaa, kun vanha nainen pokaa nuoren miehen mutta toisinpäin...noh, tavallista.

Minulle elokuva ei ollut ensisijaisesti komedia, vaikka joissain kohdissa nauroinkin — lähinnä siinä syntymäpäiväjuhlakohtauksessa, joka oli upea väkinäisine Tuttu juttu -leikkeineen. Katsojan nauruhan voi kummuta myös hämmennyksestä, siitä että näkee jotain, mitä ei ole tottunut näkemään, mitä tässä elokuvassa oli.

Olin niin otettu, että kerrankin tarjoillaan valkokankaan täydeltä karismaattisia naisia, jotka eivät ole olemassa ensisijaisesti miehen katsetta varten, että heitin kriitikkolasini roskikseen, vaikka yleensä pidänkin ne päässä.

Ja Inkerin tarina kosketti kosketti aidosti, koska on paljon hänenlaisiaan naisia, jotka ovat paenneet elämää ja omia haaveitaan avioliittoon ja perhe-elämään. Uskon, että tämä elokuva saattaa rohkaista monia ottamaan ratkaisevan askeleen kohti omannäköistään elämää."

MINNA MÄNTTÄRI, käsikirjoittaja, valokuvaaja, muusikko, kolumnisti, bloggaaja.

Kai Skyttä

Juha-Matti Saksa uskoo, että meissä kaikissa asuu positiivisella tavalla pieni, Fingerporista tuttu Rivo-Riitta, mikä voi olla yksi syy Teräsleidien suosiolle.
Juha-Matti Saksa uskoo, että meissä kaikissa asuu positiivisella tavalla pieni, Fingerporista tuttu Rivo-Riitta, mikä voi olla yksi syy Teräsleidien suosiolle.

Kaikki me ollaan mokattu

"Teräsleidien käsikirjoitus ja mahtavat roolisuoritukset kuvaavat upealla tavalla sitä, että me ihan kaikki ollaan tavallisia ihmisiä. Ihmisiä, joilla jokaisella on omanlainen historia, omat onnistumiset ja mokansa. Samoin Teräsleidit alleviivaa sitä tosiasiaa, että myös mummo- ja pappaikäiset (joo, oikeassa elämässä myös papat) ihmiset ovat täyttä timanttia, ja heillä riittää rohkeutta elää ja ylläpitää pilkettä silmäkulmassa — ehkä jopa enemmän kuin meillä ruuhkavuosia elävillä konservatiivisuorittajilla.”

JUHA-MATTI SAKSA, LUT-yliopiston rehtori

Luetuimmat